Henkilöstö

Vuonna 2013 laitoksella tehtiin 163,0 henkilötyövuotta. Perusrahoituksella henkilötyövuosia tehtiin 91,7, mikä on 5,0 työvuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Täydentävällä rahoituksella työvuosia tehtiin 71,3, mikä jää edellisestä vuodesta 0,9 työvuotta.

Kun tarkastellaan henkilötyövuosia opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisella asteikolla kahden viime vuoden aikana, nähdään täydentävän rahoituksen kasvun vahvistaneen huomattavasti urapolun alinta 1.porrasta (tutkimusavustajat ja tohtorikoulutettavat). Perusrahoituksella tehtyjen henkilötyövuosien kasvu kohdistuu pääosin urapolun ylemmille 2.-4.portaille (professorit, yliopistonlehtorit ja tutkijatohtorit).

Vuoden 2013 aikana laitoksella saatiin päätökseen useita rekrytointiprosesseja. Tammikuun alusta täytettiin ohjelmistotekniikan professuuri sekä toinen laitoksen ensimmäisen vakinaistamispolkujärjestelmän mukaisista apulaisprofessuureista.  Huhtikuussa aloitti toinen apulaisprofessuuri samasta hausta. Kesäkuun alusta vakinaistettiin kutsumenettelyllä koneoppimisen professori ja elokuun alusta täytettiin bioinformatiikan yliopistonlehtori. Vuoden 2013 lopulla käynnistettiin tiedonhallinnan apulaisprofessorin haku.

Vuonna 2013 laitoksen henkilöstön keski-ikä oli 34,3. Viimeisen viiden vuoden aikana keski-ikä on vaihdellut 33,3 - 36,4 vuoden välillä. Laitoksen vahva kansainvälistyminen jatkuu. Vuonna 2013 ulkomaalaiset työntekijät tekivät 27,3 % laitoksen henkilötyövuosista, kun vastaava luku vuonna 2010 oli vain 16,6 %.

Rahoitus

Vuonna 2013 kokonaisrahoitus oli 11,70 milj. euroa. Kokonaisrahoitus kasvoi 0,46 milj. euroa edellisestä vuodesta. Suurimmat menoerät muodostivat henkilöstömenot ja tilat.

Laitoksen saama perusrahoitus on jaettu viime vuosina pääasiassa perustuen edellisen vuoden rahoitukseen. Näin ollen perusrahoitus on pysynyt n.5,3 miljoonassa eurossa. Vuonna 2013 laitos sai varsinaisen perusrahoituksen lisäksi rahoitusta mm. tutkijakouluille ja kolmelle huippututkimusyksikölle. Tiedekunta myönsi laitokselle lisärahoitusta strategisiin hankkeisiin opetuksen kehittämisen ja tietoturvan alueille.

Vuonna 2013 laitoksen täydentävä rahoitus nousi yli 5 miljoonan euron. Erityisesti Tekes-, EU- ja yritysrahoitus kasvoivat voimakkaasti. Suomen Akatemian rahoitus pysyi lähes ennallaan. Täydentävän rahoituksen kasvua on erityisesti vauhdittanut uusien professorien sekä vastuullisten tutkijoiden menestyminen rahoitushauissa. Täydentävä rahoitus on laitokselle tärkeää ja myös osoitus menestymisestä kovassa kilpailussa. Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus kokonaisrahoituksesta lisää kuitenkin epävarmuutta erityisesti toiminnan pidemmän aikavälin suunnittelussa.

Opetus

Opintoja suoritettiin taas ennätyksellisen tehokkaasti suhteutettuna opettajien määrään, sillä opintopistekertymä kohosi selväti. Vuoden 2013 tulos 693 opintopistettä henkilötyövuotta kohden on uusi ennätys kaksiportaiseen tutkintoon siirtymisen jälkeen.

LuK-tutkintojen määrä laski huomattavan alas, sillä kaksiportaiseen tutkintoon siirtymisen jälkeen LuK-tutkintojen määrä on aina ylittänyt selvästi FM-tutkintojen määrän. Tähän laskuun on kaksi syytä: suoraan FM-vaiheeseen valittavien kansainvälisten opiskelijoiden määrä on vakiinnuttanut FM-tutkintojen määrän suhteellisen korkealle tasolle, mutta toisaalta merkittävä osa kotimaisista LuK-tutkinnon suorittajista siirtyy käytännössä kokonaan työelämään. LuK-vaiheen opintoja on virtaviivaistettu viime vuosina, joten LuK-tutkintomäärissä odotetaan seuraavina vuosina kohentumista. Tähän vaikuttaa myös erillisvalintojen - erityisesti MOOC-ohjelmointikurssin - kautta hyväksyttyjen opiskelijoiden määrän lisääntyminen LuK-tutkinto-opiskelijoina. 

Tutkimus

Strategiakaudella 2013-16 laitoksen tutkimus kohdentuu edelleen kolmelle pääalueelle: koneoppiminen ja algoritmit, tietoverkot ja palvelut sekä ohjelmistojärjestelmät. Vuonna 2013 laitoksen kaikkien näiden alueiden tutkimustuloksista kirjoitettiin jälleen kerran aktiivisesti. Vuonna 2013 laitoksen tutkijat julkaisivat 198 referoitua julkaisua ja yhteensä kaiken kaikkiaan 248 julkaisua. Erityisesti kasvua tapahtui referoitujen konferenssiartikkelien määrässä. Parhaan konferenssiartikkelin palkinnon vuonna 2013 saivat kahden artikkelin kirjoittajat: Teemu Roos (ACM CHI 2013) sekä Matti Luukkainen ja Arto Vihavainen (ACM SIGITE 2013). Jouni Sirénille puolestaan myönnettiin vuoden 2013 Tietotekniikan Tutkimussäätiön väitöskirjapalkinto. Sini Ruohomaa oli Suomen ehdokkaana ja finalistina eurooppalaisen tutkimuskonsortion ERCIM:n järjestämässä nuoren tutkijoiden Cor Baayen -kilpailussa.

Laitoksen tutkijat osallistuivat vuoden 2013 aikana myös aktiivisesti eri  konferenssien ja lehtien toimituskuntiin. Laitoksen tutkijat dosentti Matti Järvisalon johdolla vastasivat vuoden 2013 SAT-konferenssin (International Conferences on Theory and Applications of Satisfiability Testing, SAT 2013) sekä siihen liittyvien oheistapahtumien järjestelyistä. Syksyllä laitoksen tutkijat järjestivät professori Hannu Toivosen johdolla myös kansainvälisen laskennallisen luovuuden syyskoulun (International Autumn School on Computational Creativity 2013).

Laitoksen tutkimus näkyi vuonna 2013 hyvin myös erilaisissa julkissa medioissa. Sasu Tarkoman ja hänen ryhmänsä yhdessä Berkeleyn yliopiston kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa toteuttaman Carat-ohjelman, jolla käyttäjät voivat seurata mobiililaitteidensa ohjelmien energiankulutusta, suosio jatkui mobiililaitteiden käyttäjien keskuudessa. Medianäkyvyyttä saivat myös laitoksen MOOC-opetus sekä erityisesti Hannu Toivosen johtaman Discovery-ryhmän laskennalliseen luovuuteen liittyvä tutkimus.

Kaikki Helsingin yliopistossa tehtävään tutkimukseen liittyvät tiedot kerätään yliopiston Tuhat-tutkimustietojärjestelmään. Kaikki tutkijat tallettavat Tuhat-järjestelmään julkaisunsa lisäksi myös aktiviteettinsa (palkinnot, vierailut, toimitustyöt, konferenssien osallistumiset ja järjestelyt, jäsenyydet eri toimikunnissa, opinnäytteiden ohjaukset ml. väitöskirjat sekä esiintymiset eri foorumeilla). Tuhat-järjestelmän tietoja käytetään mm. erilaisten raporttien laatimiseen sekä tutkimukseen liittyvien tulosten arviointiin.

Vuonna 2013 laitoksen tutkimusryhmiä oli mukana neljässä Suomen Akatemian valitsemassa kansallisessa tutkimuksen huippuyksikössä. Näistä kolme ovat Suomalaisen laskennallisen päättelyn huippuyksikkö COIN, Syöpägenetiikan tutkimuksen huippyksikkö sekä Inversio-ongelmien huippuyksikkö, jotka on valittu huippuyksikköohjelmaan vuosille 2012-2017. COIN-yksikköön laitokselta kuuluu Petri Mylllymäki ryhmineen, Syöpägenetiikan yksikköön Veli Mäkinen ryhmineen ja Inversio-ongelmien yksikköön Aapo Hyvärinen ryhmineen. Jo aiemmin tähän kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2008-2013 oli valittu laitoksella toimiva Algoritminen data-analyysi-yksikkö (Algodan), jota johti Esko Ukkonen.