4.1 RENGASTUSLOMAKE5 ONGELMIEN RATKAISUT
4.2 KONTROLLILOMAKE
4.3 VÄRIKENTÄT
4.4 HIRRUS-KENTÄT
1. Rengassarja (sarja)
Rengassarja valitaan alasvetovalikosta lomakkeen ylälaidasta.
2. Rengastaja (rengastaja)
Rengastajanumero valitaan alasvetovalikosta ruudun ylälaidasta.
Huom! Myös lintuasemilla merkitään todellinen rengastajan
numero, eikä aseman numeroa.
3. Mistä (mistä)
Renkaan numero, tai rengasvälin alku.
4. Mihin (mihin)
Rengasvälin loppu. Jos useammassa peräkkäisessä
rengastuksessa kaikki tiedot ovat täsmälleen samat,
nämä rengastukset voidaan ilmoittaa yhdellä rivillä.
Yleensä rengastetuista linnuista tulisi ilmoittaa
yksilöllisiä tietoja (esim. siiven pituus), jolloin
rengastukset ilmoitetaan omilla riveillään.
5. Laji (laji)
Laji merkitään rengastajille jaetun luettelon mukaan
kuusikirjaimisella koodilla. Jos rengastetun lajin koodi puuttuu
koodiluettelosta, jätetään tyhjäksi ja selostetaan
asia kommenttikentässä. Jos rengas on varmasti käytetty,
mutta lajia ei syystä tai toisesta tiedetä,
merkitään kenttään koodi XXXXXX ja selostetaan asia
kommenttikentässä. Alalaji kirjoitetaan lajin koodin
perään. Seuraavat värimuodot ilmoitetaan alalajin tapaan
lajin perään kirjoitettuna:
| käki | H = harmaa | P = punainen |
| lehtopöllö | H = harmaa | P = punainen |
6. Sukupuoli (sex)
Merkitään kirjainkoodilla seuraavasti:
| tyhjä | = | sukupuolta ei ole määritelty |
| K | = | koiras |
| N | = | naaras |
| P | = | naaraspukuinen |
| I | = | interseksi (sekä koiraan että naaraan tuntomerkkejä, erittäin harvinainen) |
| L | = | koiras? ("luultavasti koiras") |
| O | = | naaras? ("otaksuttavasti naaras") |
7. Sukupuolen määritysperuste (per)
Merkitään kirjainkoodilla seuraavasti (varmin, jos useita
perusteita):
| V | = | höyhenpuvun väri |
| K | = | linnun koko |
| H | = | hautomalaikku |
| N | = | nokan, silmien tai jalkojen väri |
| P | = | peräaukko |
| L | = | laulu tai muu käyttäytymispiirre |
| M | = | muu peruste (selostetaan kommenttikentässä) |
8. Ikä (ikä)
Merkitään kahdella merkillä (kirjaimella tai numerolla)
seuraavasti:
| PP | = | pesäpoikanen |
| PM | = | "maastopoikanen" (lähtenyt pesästä, mutta vielälentokyvytön ja/tai emojen hoidossa) |
| P0-P9 | = | vesilinnun poikasten suhteellinen ikäluokitus |
| FL | = | täysikasvuinen lintu, ikä muutoin tuntematon (kts. alahuomautus) |
| 1 | = | samana kalenterivuonna syntynyt täysikasvuinen lintu |
| +1 | = | täysikasvuinen, ennen kuluvaa kalenterivuotta syntynyt lintu, syntymävuosi muutoin tuntematon |
| 2 | = | edellisenä kalenterivuonna syntynyt täysikasvuinen lintu |
| +2 | = | ennen edellistä kalenterivuotta syntynyt lintu, syntymävuosimuutoin tuntematon |
3, +3, 4, +4 jne. vastaavalla tavalla
Huom! Keväällä ja kesällä ennen
pesimäaikaa ja sen kuluessa täysikasvuisista linnuista ei
voida käyttää merkintää FL. Ovathan ne tuolloin
ainakin edellisenä kalenterivuonna (= +1) syntyneitä.
9. Iän määritysperuste (per)
Merkitään kirjainkoodilla seuraavasti (varmin, jos useita
perusteita):
| V | = | höyhenpuvun väri |
| L | = | kallon luutumisaste |
| N | = | nokan, silmien tai jalkojen väri |
| S | = | sulkasato siipisulissa |
| K | = | höyhenpuvun kulumisaste |
| P | = | pyrstösulkien muoto |
| M | = | jokin muu peruste (selostetaan kommenttikentässä) |
10. Rengastuspäivämäärä (pvm)
Merkitään pp.kk.vvvv, pp.kk.vv, ppkkvvvv
tai ppkkvv (esim. 12.1.1999 tai 120199).
11. Kellonaika (klo)
Muuttoaikana pyydystetyn aikuisen linnun rengastushetki
täysinä tunteina (pyöristystä ei tehdä, esim.
13.45 = 13). Kesäajan ollessa käytössä tunnit
merkitään kesäajan mukaan.
12. Nimetty paikka (paikka)
Oman paikan lyhenne. Paikan perusteella ohjelma täyttää
kunnan, koordinaatit ja pyyntitavan.
13. Kunta (kunta)
Merkitään erillisen luettelon mukaisella kirjainkoodilla. Jos
rengastus on tehty jollakin seuraavista lintuasemista,
merkitään kuntakoodin asemesta oheinen lintuasemakoodi:
| Aspskärin lintuasema | ASPI |
| Hangon lintuasema | HALIAS |
| Höytiäisen lintuasema | HÖYLAS |
| Jurmon lintuasema | JURMO |
| Kangasalan lintuasema | KANLAS |
| Kilpisjärven biologinen asema | KILPIS |
| Lammin biologinen asema | LABIOL |
| Lågskärin lintuasema | LÅGSI |
| Rauvolan lintuasema | RAUOLA |
| Rönnskärin lintuasema | RÖNSKI |
| Signildskärin lintuasema | SIGNI |
| Säpin lintuasema | SÄPPI |
| Tankarin lintuasema | TANKAR |
| Tauvon lintuasema | TAUVO |
| Valassaarten lintuasema | VALS |
| Värriön tutkimusasema | VÄRRIÖ |
14. Leveyskoordinaatti (lev)
Suositellaan käytettäväksi yhtenäiskoordinaatteja,
ellei astekoordinaattien käytöstä ole erikseen sovittu.
Yhteinäiskoordinaatteina 100m x 100m ruutua
käyttäen. Tällöin ilmoitetaan ao. ruudun vasemman
alanurkan leveyskoordinaatti viidellä ja pituuskoordinaatti
neljällä numerolla. Huom! Joissakin kartoissa on painettuna
pituuskoordinaatteihin Suomen tunnus 3 ennen varsinaista koordinaattia.
Tätä kolmosta ei saa ilmoittaa.
Astekoordinaatteina pyöristetään
lähimpään minuuttiin, jolloin sekä leveys- että
pituuskoordinaatti ilmaistaan neljällä numerolla.
15. Pituuskoordinaatti (pit)
Katso edellinen kohta.
16. Tarkka paikka (tarkka paikka)
Kylän, saaren, järven, talon tms. nimi. Suositellaan
käytettäväksi karttasanaa.
17. Rengastustapa (ta)
Merkitään kirjainkoodilla seuraavasti:
| tyhjä | = | vain metallirengas normaaliin tapaan nilkassa (tai siipimerkkisiivessä) |
| Y | = | vain metallirengas, mutta "nilkan" yläpuolella |
| R | = | rengas kiinnitetty räpylään |
| S | = | metallirenkaan lisäksi normaali metallinen siipimerkki |
| V | = | metallirenkaan lisäksi värirengas/värirenkaita nilkassa |
| K | = | metallirenkaan lisäksi muovinen värillinen kaularengas |
| L | = | metallirenkaan lisäksi värillinen muoviliuska siivessä |
| M | = | metallirenkaan lisäksi jokin muu värillinen tunnistusmerkki |
| A | = | V + K |
| B | = | V + L |
| C | = | ei käytössä toistaiseksi (koodi on varalla) |
18. Linnun kunto rengastettaessa (ku)
Merkitään kirjainkoodilla seuraavasti:
| tyhjä | = | terve, luonnonvarainen lintu, vapautettu heti (alle 24tunnin kuluttua) rengastuspaikalle |
| R | = | ennen rengastusta terve lintu, vahingoittunut rengastettaessa (esim.kastunut, pyrstösulat irronneet tms.), vapautettu kuitenkin heti rengastuspaikalle (jos hoidettu ja/tai siirretty = V, S tai A) |
| H | = | jo ennen rengastusta huonokuntoinen lintu, vapautettu heti rengastuksenjälkeen rengastuspaikalle (jos hoidettu ja/tai siirretty = V, S taiA) |
| K | = | erikoiskäsittelyyn joutunut koelintu, vapautettu heti rengastuspaikalla(jos pidetty vangittuna ja/tai siirretty = V, S tai A) |
| V | = | pidetty vangittuna yli 24 tuntia (rengastuspäiväksi merkitäänvapautuspäivä) |
| S | = | siirretty yli 10km pyyntipaikalta (rengastuspaikan koordinaateiksimerkitään vapautuspaikan koordinaatit) |
| E | = | pidetty poikasesta asti elättinä (rengastuspäivämääräja -koordinaatit kuten tapauksissa V ja S) |
| D | = | rengastettu pesäpoikasena, löydetty ennen lomakkeidenpalauttamista pesästä kuolleena (="delannut") |
| A | = | V + S |
| M | = | tiedossa jokin muu tekijä, joka ilmeisesti tulee vaikuttamaanlinnun löytymistodennäköisyyteen |
Huom! Kaikissa erikoistapauksissa (R, H, K, V, S, E, A, M) rengastajan on annettava tarkka selvitys tapahtumasta kommenttikentässä.
19. Täysikasvuisen linnun tila rengastettaessa (tila)
Merkitään kirjainkoodilla seuraavasti:
| tyhjä | = | ei tiedossa tai ei tiedoteta |
| P | = | pesivä |
| Y | = | yöpymisparvesta |
| K | = | koloniassa (ei välttämättä pesivä) |
| S | = | sulkasatoparvessa (ei välttämättä itse sulkasadossa) |
| E | = | ei pesivä, mutta ilmeisesti kuitenkin paikallinen |
| T | = | ilmeisestikin talvehtiva |
| O | = | ohikulkumatkalla (ei alueella pesivä eikä talvehtiva, sisältää mm. muuttajat ja vaeltajat) |
| M | = | avomerellä, saatu laivalta tms. |
20. Pyyntitapa (pyta)
Merkitään täysikasvuisen linnun pyyntitapa koodeilla:
| tyhjä | = | rengastettu poikasena |
| P | = | pesältä pyydystetty emolintu (pyyntivälineestä riippumatta) |
| V | = | verkkorengastus |
| W | = | verkkorengastus, saatu "vakioverkosta" |
| L | = | verkkorengastus, saatu "lisäverkosta" |
| S | = | otettu kiinni jollakin syöttipyydyksellä (esim. haukkahäkki, siemenpyydys, varishäkki) |
| K | = | otettu kiinni lintukatiskalla tai vastaavalla |
| F | = | pyydystetty Helgoland-fällalla tai vastaavalla |
| H | = | otettu käsin (="handulla") kiinni (ei edelliset, eikä poikasrengastukset) |
| I | = | ilman varsinaista pyyntitarkoitusta rengastettavaksi joutunut (jäänytloukkuun, törmännyt ikkunaan tai autoon jne.) |
| Y | = | yöpymästä (ei edelliset) |
| A | = | SSP-rengastus alueella, jolla ei ole muuta pyyntiä (ks. SSP-ohje) tai TSP-rengastus |
| B | = | SSP-rengastus alueella, jolla on muutakin pyyntiä (ks. SSP-ohje) |
| C | = | ei käytössä toistaiseksi (koodi on varalla) |
| M | = | jokin muu (selvitys kommenttikentässä) |
21. Elävien poikasten lukumäärä rengastettaessa (plkm)
Mikäli poikueeseen kuuluvien elävien poikasten
lukumäärä tiedetään tarkasti, se
merkitään tähän kenttään. Lukuun lasketaan
siis kaikki ko. hetkellä elossa olevat poikaset, myös
syystä tai toisesta rengastamatta jääneet.
Lukumäärä ilmoitetaan vain ensimmäiseksi
rengastetulle poikaselle.
22. Poikueen numero (poi#)
Jokainen rengastaja merkitsee vuosittain ja lajeittain
jokaiselle rengastamalleen poikueelle järjestysnumeron 1:stä
alkaen. Poikuenumero annetaan poikueen kaikille poikasille ja
pesältä pyydystetyille aikuisille linnuille. Jos poikueen
määrittely ei ole mahdollista (esim. lokkikoloniossa),
jätetään numero merkitsemättä.
23. Poikasen ikä (pikä)
Poikasen ikä vuorokausina rengastushetkellä. Jos ilmoittaa
iän, iän määrityksen tarkkuus on myös
ilmoitettava.
24. Poikasen iän tarkkuus (pit)
Merkitään seuraavilla koodeilla:
| T | = | poikasen ikä tiedetään aivan tarkasti |
| Y | = | poikasen ikä ilmoitettu luku +/- yksi vuorokausi |
| N | = | poikasen ikä ilmoitettu luku +/- neljä vuorokautta |
| S | = | poikasen ikä ilmoitettu luku +/- seitsemän vuorokautta |
25. Siiven pituus (siipi)
Siiven pituus annetaan millimetreinä korkeintaan kolmella
numerolla.
26. Siiven pituuden mittausmenetelmä (smm)
Merkitään seuraavalla koodilla:
| tyhjä | = | siipi mitattu ns. maksimimenetelmällä |
| S | = | siipi mitattu ns. minimimenetelmällä |
27. Kolmannen käsisulan pituus (3.käs)
Kolmannen käsisulan pituus ilmoitetaan millimetrin kymmenesosina.
Millimetrin kymmenesosat erotetaan desimaalipilkulla.
28. Paino (paino)
Paino annetaan kymmenesosagrammoina. Gramman kymmenesosat erotetaan
desimaalipilkulla.
29. 6-portainen rasvaindeksi (r_5)
Suositellaan käytettäväksi 9-portaista
rasvaindeksiä. Täysikasvuisen linnun ihonalaisen rasvan
määrä. Katso myös erillistä ohjetta.
| 0 | = | Vatsanseudussa ei näkyvää rasvaa tai korkeintaanvähäisiä merkkejä. Kurkussa osa ilmapussia näkyvissä, ei rasvan peittämä. |
| 1 | = | Vatsanseudussa ei näkyvää rasvaa tai korkeintaanvähäisiä merkkejä. Hankaluun kuopan keskusta rasvanpeitossa. Ilmapussi ei näy. |
| 2 | = | Vatsanseudussa rasvajuovia, suoli suurimmaksi osaksi näkyvissä. |
| 3 | = | Vatsassa (lähes) yhtenäinen rasvapeite, suoli ei näy, maksa näkyvissä suurimmaksi osaksi. |
| 4 | = | Vatsa kokonaan rasvan peitossa. Maksasta voi näkyä kapeaviiru, mutta sen rintalastan puoleisessa reunassakin on rasvaa. Rasva ei ulotu yli hankaluun kuopan reunojen. |
| 5 | = | Vatsa kokonaan rasvan peitossa. Maksasta voi näkyä kapeaviiru, mutta sen rintalastan puoleisessa reunassakin on rasvaa. Rasva ulottuuyli hankaluun kuopan reunojen. |
30. 9-portainen rasvaindeksi (r_8)
Täysikasvuisen linnun ihonalaisen rasvan määrä.
Katso myös erillistä ohjetta.
| 0 | = | Hankaluun kuopassa ei rasvaa. Vatsanseudussa ei rasvaa. |
| 1 | = | Hankaluun kuopan pohjalla pieniä rasvaviiruja tai -kolmioita.Vatsanseudussa heikkoja rasvalaikkuja tai -juovia. |
| 2 | = | Hankaluun kuopan pohja lähes täynnä rasvaa, kovera.Vatsanseudussa tasainen rasvatäyte, ainakin yksi suolen mutka näkyvissä. |
| 3 | = | Hankaluun kuopan pohja täysin rasvan peitossa, kuitenkin yhäkovera. Vatsanseudussa suolen mutkien välit rasvan peitossa. |
| 4 | = | Hankaluun kuoppa rasvan peitossa, pinta tasainen. Vatsanseudunrasvatäyte pullistunut (2-4 mm), maksa joskus yhä näkyvissä. |
| 5 | = | Hankaluun kuoppa täynnä rasvaa, joka alkaa levitärintalihaksen päälle. Vatsanseudun rasvatäyte vahvasti pullistunut, ei sisäelimiä näkyvissä. |
| 6 | = | Hankaluun kuopan rasvapeite peittää myös rintalihaksenusean millimetrin alueelta. Vatsanseudun rasva peittää rintalihaksenusean millimetrin alueelta. |
| 7 | = | Vatsapuolen rasvapeite peittää 3/4 rintalihaksesta. |
| 8 | = | Vatsapuoli kokonaan rasvan peitossa, rintalihasta ei näkyvissä. |
31. Sulkasato (ss)
Merkitään kirjainkoodilla seuraavasti:
| S | = | sulkiva (siipisulat vaihtumassa) |
32. Tietojen tarkkuus ja tuhotut/hävinneet renkaat (ta)
Merkitään seuraavilla koodeilla:
| tyhjä | = | kaikki tiedot tarkkoja |
| E | = | jokin ilmoitetuista tiedoista on epävarma esim. muistiinpanojenhäviämisen takia |
| T | = | kyseinen rengas on jätetty käyttämättäja tuhottu |
| H | = | kyseinen rengas on hävinnyt |
33. Lisätiedot (lt)
Voidaan merkitä kirjainkoodeilla seuraavasti:
| P | = | pesäkortti täytetty |
| B | = | biometriikkalomake täytetty |
| S | = | sulkasatokortti täytetty |
| A | = | B + S |
34. Kommentti (kommentti)
Rengastukseen liittyviä kommentteja.
1. Rengastaja (rengastaja)
Katso edellinen luku, kohta 2.
2. Renkaan numeron varmistus (varm)
| tyhjä | = | rengasta ei ole palautettu |
| T | = | rengas on palautettu ja tallennettuna rengastustoimistossa |
| V | = | valokuvasta luettu rengas |
3. Kontrolloidun renkaan sarja (sarja)
Merkitään yhdellä tai kahdella kirjaimella.
4. Kontrolloidun renkaan numero (rengas#)
Merkitään linnulla kontrolloitaessa olleen renkaan numero
täydellisenä.
5. Uuden renkaan sarja (v_sa)
Jos kontrolloitu rengas joudutaan vaihtamaan uuteen, merkitään
tähän kenttään uuden renkaan sarja.
6. Uuden renkaat numero (vaihd#)
Jos kontrolloitu rengas joudutaan vaihtamaan uuteen, merkitään
tähän kenttään uuden renkaan numero
täydellisenä.
7. - 9.
Katso edellinen luku, kohdat 5..7.
10. Ikä (ikä)
Katso edellinen luku, kohta 8. Kontrolleissa renkaan tietoja ei saa
käyttää ikämääritykseen.
11. - 19.
Katso edellinen luku, kohdat 9..17.
20. Linnun kunto kontrolloitaessa (ku)
Katso edellinen luku, kohta 18. Poikkeuksena:
| D | = | lintu kuollut pyydystettäessä (="delannut") |
21. Tila (tila)
Katso edellinen luku, kohta 19.
22. Pyyntitapa (pyta)
Katso edellinen luku, kohta 20. Lisäksi seuraavat:
| T | = | väritunniste luettu pyydystämättä lintua |
| R | = | metallirengas luettu pyydystämättä lintua |
23. Poikueen numero (poi#)
Pesältä kontrolloidulle emolinnulle voidaan tässä
antaa sama "poikuenumero" kuin ko. pesän poikueelle. Jos sama emo
kontrolloidaan samana vuonna useammalta pesältä, annetaan
kullakin kontrollikerralla ko. poikueen poikuenumero. Sama emo voidaan
siis näin yhden vuoden aikana kytkeä useampaan poikueeseen.
24. - 32.
Katso edellinen luku, kohdat 25..33.
33. Kommentti (kommentti)
Kontrolliin liittyviä kommentteja
1. Kiinnitetyn tai havaitun värirenkaan tunnus (väritunn)
Sen värirenkaan tunnus, joka linnulla on havaintotilanteen
jälkeen.
2. Värirenkaan tila (tila)
| tyhjä | = | ei muutoksia |
| K | = | värirengas kiinnitetty |
| P | = | värirengas poistettu |
| V | = | värirengas vaihdettu |
3. Tunnuksen väri (tunväri)
Merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | väri puuttuu |
| VA | = | valkoinen |
| KE | = | keltainen |
| SI | = | sininen |
| PU | = | punainen |
| MU | = | musta |
| VI | = | vihreä |
| LI | = | violetti (lila) |
| OR | = | oranssi |
| AL | = | alumiini |
| VAAL | = | valkoinen ylhäällä, alumiini alhaalla |
| VAKE | = | valkoinen ylhäällä, keltainen alhaalla |
| VALI | ||
| VAMU | ||
| VAOR | ||
| VAPU | ||
| VASI | ||
| VAVI | ||
| KE... | = | keltainen ylhäällä, ... |
| SI... | = | sininen ylhäällä, ... |
| PU... | ||
| MU... | ||
| VI... | ||
| LI... | ||
| OR... | ||
| AL... |
4. Pohjan väri (p.väri)
Katso edellinen kohta.
5. Pohjan värin sävy (ps)
Merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | puuttuu |
| T | = | tumma |
| K | = | keski |
| V | = | vaalea |
6. Värien tarkkuus (väri)
Merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | pohjan ja tunnuksen värit varmat |
| P | = | pohjan väri epävarma |
| S | = | pohjan sävy epävarma |
| K | = | P + S (pohjan väri ja sävy epävarmat) |
| T | = | tunnuksen väri epävarma |
| U | = | P + T (pohjan ja tunnuksen värit epävarmat) |
7. Riippumattomat lukukerrat (rl)
Riippumattomien lukukertojen määrä samalla paikalla saman
päivän aikana. Merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | puuttuu |
| 1 | = | luettu yhden kerran |
| 2 | = | luettu kaksi kertaa |
| 3 | = | luettu kolme kertaa |
| 4 | = | luettu neljä kertaa |
| 5 | = | luettu viisi kertaa |
| 6 | = | luettu kuusi kertaa |
| 7 | = | luettu seitsemän kertaa |
| 8 | = | luettu kahdeksan kertaa |
| 9 | = | luettu vähintään yhdeksän kertaa |
8. Tunnuksen asento (as)
Merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | puuttuu |
| PE | = | pystyssä, merkit peräkkäin ("yhdellä rivillä") |
| PP | = | pystyssä, merkit päällekkäin ("jokainen merkkiomalla rivillään") |
| V1 | = | vaakasuorassa yhdellä (1) rivillä, luetaan rengastakiertäen kuten metallirengasta |
| V2 | = | vaakasuorassa kahdella (2) rivillä, luetaan rengasta kiertäenkuten metallirengasta |
9. Ylösalaisin (ya)
Merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | puuttuu |
| O | = | oikeinpäin (tunnuksen asennon oltava PP, V1, V2) |
| V | = | väärinpäin (tunnuksen asennon oltava PP, V1, V2) |
| Y | = | luetaan ylhäältä alas (tunnuksen asennon oltava PE) |
| A | = | luetaan alhaalta ylös (tunnuksen asennon oltava PE) |
10. Kiinnityskohta (ko)
Merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | puuttuu |
| A | = | nilkassa, nilkan alapuolella |
| Y | = | nilkassa, nilkan yläpuolella |
| K | = | kaulassa |
| S | = | siipimerkki |
11. Kiinnityspuoli (pu)
Merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | puuttuu |
| O | = | oikea |
| V | = | vasen |
12. Pois vaihdetun värirenkaan tunnus (pois vaihd.)
13. Metallirenkaan väri (metväri)
Katso kohta 3 (tunnuksen väri). Mm. merikotkalla on myös
värillisiä nimirenkaita. Nimirengas voi olla värillinen
vain, jos linnulla on myös tunnuksellinen värirengas.
14. Kommentti (kommentti)
Värirenkaaseen liittyviä kommentteja.
1. Hautomalaikku (hl)
Hautomalaikkua ei ilmoiteta pesä- ja maastopoikaselta, eikä
samana kalenterivuonna syntyneeltä täysikasvuiselta linnulta.
Hautomalaikku merkitään koodeilla seuraavasti:
| tyhjä | = | ei tiedossa |
| 0 | = | ei lainkaan hautomalaikkua |
| 1 | = | epäselvä hautomalaikku |
| 2 | = | selvä hautomalaikku |
2. Lihaskunto (lk)
Lihaskunto merkitään koodeilla seuraavasti:
| 0 | = | Rintalasta on terävä. Lihakset ovat kuopalla. |
| 1 | = | Rintalasta on helposti löydettävissä, mutta ei terävä.Lihakset eivät ole kuopalla, mutta eivät myöskäänpyöristyneet. |
| 2 | = | Rintalasta on yhä erotettavissa. Lihakset ovat hieman pyöristyneet. |
| 3 | = | Rintalasta on vaikea löytää pyöristyneidenlihasten vuoksi. |
3. Ruumiinhöyhenten sulkasato (rss)
Ruumiinhöyhenten sulkasato merkitään koodeilla
seuraavasti:
| tyhjä | = | ei tiedossa |
| 0 | = | ei kasvavia ruumiinhöyheniä |
| 1 | = | joitakin (<20) kasvavia ruumiinhöyheniä |
| 2 | = | paljon (>20) kasvavia ruumiinhöyheniä |
4. 10. käsisulan pituus, sulkasatotietoa (10.)
10. (sisimmän) käsisulan pituus merkitään koodeilla
seuraavasti:
| tyhjä | = | ei tiedossa |
| 0 | = | vanha |
| 1 | = | puuttuu tai tuppi |
| 2 | = | 1/3 -mittainen |
| 3 | = | 1/3-2/3 -mittainen |
| 4 | = | >2/3 -mittainen, mutta ei täysimittainen |
| 5 | = | uusi, täysimittainen |
5. 9. käsisulan pituus, sulkasatotietoa (9.)
Katso edellinen kohta.
6. 8. käsisulan pituus, sulkasatotietoa (8.)
Katso edellinen kohta.
7. Loven syvyys (lovi)
Pyrstön loven syvyys millin kymmenesosina. Millin kymmenesosat
erotetaan desimaalipilkulla. Loven syvyyttä ei ilmoiteta pesä-
ja maastopoikaselta, eikä samana kalenterivuonna syntyneeltä
täysikasvuiselta linnulta. Loven syvyyttä ei mitata
myöskään vahingoittuneista sulista. Sallittu
arvoväli on 30,0-136,0 mm.
8. Keskimmäisen pyrstösulan pituus (kpys)
Keskimmäisen pyrstösulan (pidempi) pituus millin
kymmenesosina. Millin kymmenesosat erotetaan desimaalipilkulla.
Vahingoittuneita sulkia ei mitata. Sallittu arvoväli on 40,0-50,0
mm.
9. Uloimman vasemman pyrstösulan pituus (uvpys)
Uloimman vasemman pyrstösulan pituus millin kymmenesosina. Millin
kymmenesosat erotetaan desimaalipilkulla. Mittaa ei ilmoiteta pesä-
ja maastopoikaselta, eikä samana kalenterivuonna syntyneeltä
täysikasvuiselta linnulta. Vahingoittuneita sulkia ei mitata.
Sallittu arvoväli on 70,0-140,0 mm.
10. Uloimman oikean pyrstösulan pituus (uopys)
Katso edellinen kohta.
11. Kommentti (kommentti)
Hirrus-projektiin liittyviä kommentteja.