Henkilöstö

Vuonna 2012 laitoksella tehtiin 158,9 henkilötyövuotta, mikä oli 18,9 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2011. Sekä perusrahoituksella että täydentävällä rahoituksella tehdyt henkilötyövuodet kasvoivat merkittävästi edellisvuoteen nähden: perusrahoituksella tehdyt 77,0:sta 86,7 henkilötyövuoteen ja täydentävällä rahoituksella tehdyt 63,0:sta 72,2 henkilötyövuoteen. Toisaalta perusrahoituksella rahoitettujen henkilötyövuosien määrä oli edelleen selvästi alhaisempi kuin vuonna 2010.

Notkahdusvuonna 2011 laitoksella oli useita avoimia tehtäviä sekä uusia professoreja. Vuoden 2012 henkilötyövuosien kasvua selittää siten osittain avoinna olleiden tehtävien täyttäminen. Kuitenkin vielä merkittävämpi tekijä on ollut uusien professorien tutkimusryhmien vahvistuminen ja tätä kautta ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen.

Kun tarkastellaan henkilötyövuosia opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisella asteikolla, nähdään täydentävän rahoituksen kasvun vahvistaneen huomattavasti urapolun alinta 1.porrasta (tutkimusavustajat ja tohtorikoulutettavat). Perusrahoituksella tehtyjen henkilötyövuosien kasvu kohdistuu pääosin urapolun ylemmille 2.-4.portaille (professorit, yliopistonlehtorit ja tutkijatohtorit).

Vuonna 2012 laitoksella oli käynnissä tärkeitä rekrytointiprosesseja, mm. ohjelmistotekniikan professorin haku sekä laitoksen ensimmäinen vakinaistamispolkujärjestelmän mukainen professorin haku, jonka kautta päätettiin pätevästä hakijajoukosta johtuen ottaa kaksi apulaisprofessoria. Nämä tehtävät täytettiin vuodenvaihteessa 2012 / 2013. Uusien professoreiden ryhmiä on vahvistettu tohtorikoulutettavilla ja tutkijatohtoreilla sekä hallintoa uudella suunnittelijan tehtävällä.

Vuonna 2012 laitoksen henkilöstön keski-ikä oli 34,2. Viimeisen viiden vuoden aikana keski-ikä on vaihdellut 33,3 - 36,4 vuoden välillä.

Laitoksen vahva kansainvälistyminen viime vuosien aikana näkyy myös henkilöstötilastoissa. Vuonna 2012 ulkomaalaiset työntekijät tekivät jo yli neljänneksen (25,5 %) laitoksen henkilötyövuosista, kun vastaava luku vuonna 2007 oli vain 11%.

Rahoitus

Kokonaisrahoitus vuonna 2012 oli 11,24 miljoonaa. Kokonaisrahoitus kasvoi 0,84 miljoonaa euroa vuodesta 2011.  Edellisten vuosien tapaan rahoitus käytettiin pääasiassa henkilöstömenoihin ja tiloihin.

Laitoksen saama perusrahoitus on jaettu viimeisten kolmen vuoden ajan pääasiassa perustuen edellisen vuoden rahoitukseen. Näin ollen perusrahoitus on pysynyt n. 5,3 miljoonassa eurossa. Vuonna 2012 laitoksen taloustilannetta paransi merkittävästi aiempien vuosien tapaan lisärahoitus, jolla laitoksen korkealle arvioitua tutkimusta ja opetusta on palkittu. Tämä on kuitenkin määräaikaista rahoitusta (huippuyksikkörahoitus, opetuksen laatuyksikkörahoitus ja tutkimuksen arvioinnin perusteella saatava rahoitus), joka päättyy pääosin vuoteen 2012.

Täydentävä rahoitus on viime vuosina ollut reilut 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 täydentävä rahoitus (4,79 milj. euroa) kasvoi kuitenkin merkittävästi vuodesta 2011 (4,14 milj. euroa). Erityisesti Suomen Akatemian ja EU:n rahoitus on kasvanut, mutta kasvua on nähtävissä myös muissa rahoituslähteissä. Täydentävän rahoituksen kasvua on erityisesti vauhdittanut uusien professorien sekä vastuullisten tutkijoiden menestyminen rahoitushauissa.

Täydentävä rahoitus on laitokselle tärkeää ja myös osoitus menestymisestä kovassa kilpailussa. Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus kokonaisrahoituksesta lisää kuitenkin epävarmuutta erityisesti toiminnan pidemmän aikavälin suunnittelussa. Pidemmän aikavälin suunnittelua ja tilastointia vaikeuttavat edelleen myös vuoden 2010 yliopistouudistuksesta seuranneet muutokset.

Opetus

Tuntiopetusta lukuun ottamatta tarjotun opetuksen määrä vuonna 2012 kohosi edellisvuosien tasosta, vaikka opettajien määrä ja tuntiopetukseen käytetty määräraha vähenivät. Opintoja suoritettiin taas ennätyksellisen tehokkaasti suhteutettuna opettajien määrään, sillä opintopistekertymä on erittäin korkea. Vuoden 2012 tulos 684 opintopistettä henkilötyövuotta kohden on ennätyksellinen kaksiportaiseen tutkintoon siirtymisen jälkeen, vaikka osa opettajatyövuosista oli kohdennettu kokonaan muihin kuin opetustehtäviin.

Pitkään opintojaan suorittaneiden opiskelijoiden LuK-tutkintojen määrä kääntyi selvään laskuun verrattuna huippuvuosiin. Vähentynyt sisäänotto alkaa vaikuttaa LuK-tutkintojen määrään, mutta lisääntynyt suoraan FM-vaiheeseen valittavien opiskelijoiden määrä on vakiinnuttanut FM-tutkintojen määrän suhteellisen korkealle tasolle. Painotus FM-tutkintovaiheeseen on linjassa koko yliopiston strategian kanssa. Merkittävä osa LuK-tutkinnon suorittajista siirtyy käytännössä kokonaan työelämään.

Tutkimus

Laitoksen tutkimuksen painopistealueisiin kuuluivat strategiakaudella 2010-12 data-analyysi, tietoverkot ja palvelut ja ohjelmistotutkimus. Vuonna 2012 laitoksen kaikkien painopistealueiden tutkimustuloksista kirjoitettiin jälleen kerran aktiivisesti. Vuonna 2012 laitoksen tutkijat julkaisivat 177 referoitua julkaisua ja yhteensä kaiken kaikkiaan 242 julkaisua. Parhaan konferenssiartikkelin palkinnon vuonna 2012 sai kaikkiaan kolme laitoksen tutkijoiden kirjoittamaa artikkelia:

• Puneet Kaur, Lea Kutvonen ja Sini Ruohomaa (ACHI 2012),
• Lea Kutvonen, Alex Norta ja Sini Ruohomaa (EDOC 2012) ja
• Mika Göös ja Jukka Suomela (DISC 2012).

Konferenssinsa parhaasta opiskelija-artikkelista palkinnon puolestaan saivat Mika Göös (PODC 2012) ja Matti Järvisalo (KR 2012). Lisäksi Joonas Paalasmaalle, Aurora Tulilaululle, Hannu Toivoselle ja Mikko Warikselle laitoksen Discovery-ryhmästä myönnettiin IDA 2012 Frontier Prize -palkinto IDA 2012 -symposiumin tuoreimmasta ja visionäärisimmästä artikkelista.

Laitoksen tutkimus näkyi vuonna 2012 hyvin myös erilaisissa julkissa medioissa. Laitoksen tutkijat Sasu Tarkoma ja Eemil Lagerspetz julkaisivat yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa Carat-ohjelman, jolla käyttäjät voivat seurata mobiililaitteidensa ohjelmien energiankulutusta. Carat-ohjelma on osa Berkeleyn yliopiston kanssa tehtävää yhteisprojektia, ja se saavutti heti suuren suosion mobiililaitteiden käyttäjien keskuudessa. Medianäkyvyyttä saivat myös Mikko Pervilän ja Jussi Kangasharjun tutkimus siitä, kuinka palvelinkoneiden tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää kasvihuoneen ylläpitämisessä, sekä Hannu Toivosen johtaman Discovery-ryhmän laskennalliseen luovuuteen liittyvä tutkimus, esimerkiksi musiikin tuottamisesta nukkujan univaiheista ja konerunoudesta.

Laitoksen tutkijat osallistuivat vuoden 2012 aikana myös aktiivisesti eri  konferenssien ja lehtien toimituskuntiin. Laitoksella järjestettiin vuonna 2012 kaksi konferenssia: CPM 2012 ja SWAT 2012. Lisäksi laitoksen tutkijat osallistuivat SIGCOMM 2012 -konferenssin järjestelyihin, joista päävastuussa oli Aalto-yliopisto.

Kaikki Helsingin yliopistossa tehtävään tutkimukseen liittyvät tiedot kerätään yliopiston Tuhat-tutkimustietojärjestelmään. Kaikki tutkijat tallettavat Tuhat-järjestelmään julkaisunsa lisäksi myös aktiviteettinsa (palkinnot, vierailut, toimitustyöt, konferenssien osallistumiset ja järjestelyt, jäsenyydet eri toimikunnissa, opinnäytteiden ohjaukset ml. väitöskirjat sekä esiintymiset eri foorumeilla). Tuhat-järjestelmän tietoja käytettiin myös yliopiston tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arvioinnin (2010-2012) tietojen keräykseen, mikä innosti tutkijoita pitämään hyvin tietojaan Tuhatissa ajan tasalla. Kyseisen arvioinnin lopulliset tulokset laitoksen ryhmien osalta olivat kokonaisuutena erittäin hyvät. Arviointiin osallistuneista laitoksen kolmesta ryhmästä ALKO ja NODES saivat yliopiston huipputulokset ja kolmas ryhmä SOFTSYS tunnustusta lupaavasta ohjelmistotehdas-konseptistaan.

Suomen Akatemia valitsi kesäkuussa 2011 uusia huippuyksiköitä kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2012-2017. Näiden uusien huippuyksiköiden joukossa ovat mm. Suomalaisen laskennallisen päättelyn huippuyksikkö COIN, Syöpägenetiikan tutkimuksen huippyksikkö sekä Inversio-ongelmien huippuyksikkö, joissa kaikissa kolmessa laitoksen tutkijat ovat mukana. COIN-yksikköön laitokselta kuuluu Petri Mylllymäki ryhmineen, Syöpägenetiikan yksikköön Veli Mäkinen ryhmineen ja Inversio-ongelmien yksikköön Aapo Hyvärinen ryhmineen. Jo aiemmin tähän kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2008-2013 on valittu laitoksella toimiva Algoritminen data-analyysi-yksikkö (Algodan), jota johtaa Esko Ukkonen.