| Uusia otsikkoja näissä uutisissa |
29.11.2002 (N:o 16/2002) TKTL:n atk-uutiset käsittelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen atk-järjestelmiin liittyviä, ajankohtaisia asioita. Atk-uutiset päivitetään noin kahden viikon välein. Linkkejä Uutisarkisto |
|
Alkuun Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English |
Linuxin tuotantokäytön kymmenvuotista historiaa juhlistetaan avoimella juhlaseminaarilla, johon kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Seminaari järjestetään keskiviikkona 11.12.2002 Linux otettiin TKTL:lla tuotantokäyttöön syksyllä 1992, jolloin tavallisia työasemakäyttöjärjestelmiä olivat SunOS UNIX ja MS DOS. Alunperin Linus Torvalds oli alkanut kehittää työasemakäyttöjärjestelmää, joka tarjoaisi vaihtoehdon sen aikaisille huomattavan kalliille tai ominaisuuksiltaan heikoille unix-tyyppisille työasemille. Kuitenkin jo muutamassa vuodessa suuri osa TKTL:n SunOS-palvelimista siirretiin syrjään Linuxin tieltä ja tuhannet käyttäjät ottivat Linuxin omakseen työasemissa, joissa oli aikaisemmin ollut MS DOS. Linuxin leviämistä koko maailmaan ovat edistäneet Linuxin helppo ja edullinen saatavuus Internetin kautta sekä avoin lähdekoodi. GNU GPL Tällä hetkellä Linuxin tuotantokäyttö perustuu muun muassa Linuxin vakauteen, hallittavuuteen, tehokkuuteen ja tarjolla olevaan, kasvavaan sovellusvalikoimaan. Linux on maailmalla jo hyvin tavallinen www- ja muiden palvelintietokoneiden käyttöjärjestelmä. Käyttöliittymien ja toimistosovellusten kehitys on avannut mahdollisuudet Linuxin nousuun myös suosituksi työasemajärjestelmäksi jopa Microsoft Windowsin  
TKTL:n tietoliikenneverkko yhdistettiin suoraan
yliopiston keskusreitittimeen Vallilan taloverkon ohitse.
Tähän liittyvien kytkentöjen takia TKTL:n ulkoverkkoyhteydessä
oli lyhyitä katkoksia maanantaina 18.11. klo 15.30 jälkeen.
TKTL:n tietoliikenneverkko ulkoyhteyksineen on rakennettu 100 Mbit/s ethernet-tekniikalla. Meillä on nyt jakamaton kaista yliopiston runkoverkkoon. Runkoverkon Cisco-keskusreitittimestä on edelleen 1 Gbit/s kaista Funetin verkkoon sekä 622 Mbit/s ATM-yhteydet yliopiston eri osiin. Yliopiston tietoliikenneverkon kaavakuvassa Vallilan Cisco-keskusreititin on merkitty oranssilla värillä.
Tulostimissa ja kopiokoneissa käytettävät erilaiset paperilaadut
ovat aiheuttaneet sekaannuksia. Tulostimiin ja kopiokoneisiin
on todella tarkoitus käyttää eri tyyppisiä papereita, ja niiden
maksaja on myös eri. Eri laitteille tarkoitettuja papereita ei siis
pidä sekoittaa keskenään, ja sama koskee muita tulostusmateriaaleja.
Lasertulostimissa käytettävä paperi on kopiokonepaperia laadukkaampaa ja vähemmän pölyävää. Tämä molemmin puolin pinnoitettu paperi takaa tarkoilla lasertulostimilla parhaan tulostusjäljen. Paperilaatu on Paperin ollessa lopussa tulostimen tai kopiokoneen luota asiasta voi ilmoittaa kiinteistön vahtimestareille, jotka tuovat oikeanlaista paperia. Ensimmäisen kerroksen vahtimestarit tavoittaa sähköpostitse osoitteella tekn_t23@teknos.helsinki.fi tai puhelimitse numerosta 191 44108. Muut kopiokoneviat kannattaa myös viipymättä ilmoittaa vahtimestareille. TKTL:n tulostimista puolestaan vastaa TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito.
TKTL:n Microsoft Windows Windows 2000 Windows-palvelinten tärkein tehtävä on hallita Windowsin TKTL-toimialueen työasemia ja käyttäjätilejä. Palvelimet hyväksyvät toimialueelle kirjautumiset, ja niiden kautta voidaan keskitetysti jakaa sekä käyttäjäkohtaisia asetuksia että työasema-asetuksia. Windowsin TKTL-toimialueen käyttäjätietokanta seuraa lähes reaaliajassa Linuxin käyttäjätietokannan kokoonpanoa. Tämä ei olisi mahdollista ilman itse kehitettyjä ylläpitotyökaluja ja salasananvaihtojärjestelmää. Toimialueen hallintaa hoitaa kaksi palvelinta, joista kumpi tahansa voi tarvittaessa toimia myös yksin toisen rikkouduttua. Kolmas Windows-palvelin hoitaa F-Secure Anti-Virus
Db.cs.helsinki.fi-tietokantapalvelin uusittiin. Uuden
db:n laitteistoon kuuluvat Intel Pentium 4
1.8 GHz Db on yksi eniten kuormitetuista palvelimista TKTL:lla. Siellä tehdään muun muassa kurssien harjoitustöitä, ja vanhalla laitteistolla kuorma olikin lähes sietämätön harjoitustöiden palautusten aikana. Laitteiston uusiminen ei vaikuta db:n ohjelmistovalikoimaan. Käyttöjärjestelmä on myös edelleen CS Linux. Lisätietoja TKTL:n tietokantapalveluista on www-sivulla. | ||||
|
Alkuun Nyt ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English |
CS Linuxin Java-ohjelmoinnin työkalut päivitetään uudempaan
1.4-versioon. Tällä hetkellä CS Linuxin oletus-Java-järjestelmä
on Blackdown Java 1.3.1.
Samalla harkitaan siirtymistä Blackdownista Sunin Javaan. Linuxin /opt-verkkolevyllä on
käytettävissä useita vaihtoehtoisia Java-järjestelmiä:
IBM Java 1.4, Sun JDK 1.2.2, Sun JDK 1.3.1, Sun JDK 1.4.1.
Matlab-ohjelmiston uusin
versio 6.5 (release 13) asennetaan
Linux-järjestelmän verkkolevylle. Ohjelmiston valmistajan
mukaan uusi Matlab on entistä tehokkaampi JIT-kiihdytystekniikan
ansiosta. Samalla toolboxien ohjelmalisenssien määrää kasvaa.
Erityisesti statistics toolboxin käyttäjät ovat kärsineet siitä,
että ainoastaan yksi käyttäjä kerrallaan on voinut käyttää tätä
Matlabin lisäosaa. Matlab-ohjelmisto soveltuu monenlaiseen numeeriseen
laskentaan.
Nykyinen työhakemisto (
TKTL:n fs-levypalvelimella on käyttökatko sunnuntaina 8.12.2002
klo 15.00 alkaen. Katkon aikana tehdään täydellinen fs:n
tiedostojärjestelmän eheyden tarkistus. "Katko on ohi klo 21.00,
jos kaikki menee putkeen", kertoo tietotekniikka-asiantuntija
Jani Jaakkola TKTL:n atk-ylläpidosta.
Tiedostojärjestelmässä ei ole havaittu mitään vikaa, vaan tarkistus on rutiinitoimenpide. Lähes kaikki TKTL:n atk-verkon palvelut riippuvat fs-levypalvelimen toiminnasta, joten käyttökatko on laaja. Katkon aikana luokkien työasemiin tai interaktiivisiin palvelimiin ei voi kirjautua ja sähköpostia ei voi lukea eikä lähettää.
Www-selaimella käytettävä SSH-etäyhteys uudistuu. Www-selaimessa
Java-sovelmana toimiva SSH-asiakasohjelma on hyödyllinen sellaisissa
tilanteissa, kun mitään muuta SSH-ohjelmaa ei ole käytettävissä.
Tällä hetkellä käytössä on vanha versio Javalla toimivasta
Mindterm-SSH-ohjelmasta, ja se toimii huonosti useissa tilanteissa.
Myöskään tiedostojen siirto ei ole mahdollista vanhalla ohjelmalla.
Mindtermista otetaan pian käyttöön uusi versio, ja koko palvelu toteutetaan uudelleen [kuva]. Tulevaisuudessa Mindtermilla voi siirtää tiedostoja, muodostaa SSH-tunneleita, ja sen voi avata omaan ikkunaan. Kuitenkaan se tosiseikka ei ole muuttunut, että www-selaimissa käytettävät Java-sovelmat ovat usein epävakaita ja niiden toiminta riippuu käytännössä www-selaimesta, Java-virtuaalikoneesta ja käyttöjärjestelmästä. Mindtermia kannattaa käyttää lähinnä tilapäisiin etäyhteyksiin sellaisissa tilanteissa, kun muuta mahdollisuutta pääteyhteyteen tai tiedostojen siirtoon ei ole. Jatkuvaan käyttöön suosittelemme jotain muuta SSH-asiakasohjelmaa. Helsingin yliopiston opiskelijat ja työntekijät voivat käyttää atk-osaston ohjelmajakelusta saatavia SSH-asiakasohjelmia (atk-osaston käyttäjätunnus ja salasana tarvitaan).
CS Linuxin
Linux-työasemissa suoritetaan täydellinen virustarkistus ja viruskuvaustietokantojen päivitys joka yö. Tarkistuksessa löytyneet viruksen saastuttamat tiedostot siirretään automaattisesti pois käyttäjien kotihakemistoista ja asiasta ilmoitetaan kyseiselle käyttäjälle sähköpostitse. Pian suoritettavan päivityksen jälkeen virustarkistuksesta tulee entistä tarkempi. Linuxissa avattavia tiedostoja ei kuitenkaan tarkisteta automaattisesti, kuten Windowsissa. Kannettavissa tietokoneissa mitään virustarkistuksia ei tehdä Linuxissa automaattisesti, ja viruskuvaustietokannat päivittyvät automaattisesti ainoastaan normaalin Linux-päivityksen aikana. Kannettavan tietokoneen viruskuvaustietokannan voi tarvittaessa päivittää koska tahansa tietokoneen ollessa kytkettynä verkkoon painamalla CS Linuxin sisäänkirjautumiskäyttöliittymässä näppäinyhdistelmää Alt+U. Samalla asennetaan kaikki muutkin CS Linuxin päivitykset, jos jotain on asentamatta.
KDE-käyttöympäristön uusi versio asennetaan CS Linuxiin.
Atk-järjestelmien ylläpito testaa
parhaillaan KDE:n
versiota 3.0.5, ja siihen tehdään tarvittavia mukautuksia.
KDE3:n mukana tullaan asentamaan uudet versiot KDE:n
sovellusohjelmista: sähköpostiohjelma KMail,
toimisto-ohjelmisto KOffice ja
www-selain Konqueror.
KDE2 [kuva] on tällä hetkellä Linuxin oletuskäyttöympäristö uusilla käyttäjillä, ja myös monet vanhat käyttäjät ovat ylläpidon suositusten kannustamana siirtyneet siihen. Siirtyminen KDE2:sta KDE3:een on helppo: Käyttöliittymä on lähes samanlainen ja suurin osa käyttäjäkohtaisista asetuksista säilyy ennallaan. Uusi KDE kannattaa ottaa käyttöön, koska se edistää työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta, tehokkuutta ja korjaa vanhojen KDE-versioiden vikoja. Kukin käyttäjä voi vaihtaa omaa CS Linuxin käyttöympäristöään komennolla cslconfig. KDE3:a tullaan kuitenkin tarjoamaan automaattisesti siinä vaiheessa, kun se asennetaan kaikkiin työasemiin.
Langattoman lähiverkon kanavajako muutetaan sellaiseksi,
että 802.11b-standardin mukaisista kanavista
vain | ||||
|
Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Ongelma-asioita Briefly in English |
TKTL:n henkilökunnan uuden monitoimikopiokoneen liittämistä
TKTL:n verkkotulostusjärjestelmään tutkitaan. Yliopistopaino on
sijoittanut Xerox
Document Centre 535 Koulutusta uuden kopiokoneen käyttöön annetaan torstaina 5.12. klo 12.00 huoneessa B327. Samanlaisia laitteita asennetaan lisää eri puolille yliopistoa, joten koulutus kannattaa käyttää hyödyksi.
Tankar-luokan työasemat
TKTL:n uuden sähköpostipalvelimen ohjelmistoja ja laitteistoa
testataan. Uudessa mail.cs.helsinki.fi-palvelimessa
on yksi Intel Pentium 4 2.66 GHz Uuden palvelimen sähköpostiohjelmisto on Courier. Erityisesti imap-palvelinohjelman vaihtamisella tavoitellaan merkittävää lisätehoa. Nykyinen UW IMAP toimii tietyissä tilanteissa erittäin tehottomasti, eikä sitä voi parantaa laitteiston suorituskykyä lisäämällä. Nimenomaan ohjelman ja siihen liittyvien talletusrakenteiden tehottomuudesta johtuva käyttökatko koettiin 4.9.2002, mistä on tarkempi kuvaus uutisryhmässä hy.atk.katko. Imap-palvelinohjelman lisäksi uudella postipalvelimella tulee olemaan Courierin postituslistajärjestelmä ja SqWebMail-www-käyttöliittymä. SqWebMail korvaa nykyisen Neomailin. Kaikki liitetiedostot tullaan tarkistamaan virusten varalta Siirtyminen Courier-IMAP-palvelinohjelmaan vaatii kuitenkin järjestelyjä: Tehokas maildir-talletusrakenne edellyttää, että tietyn käyttäjän kaikki sähköposti täytyy tallettaa yhteen ja samaan tiedostojärjestelmään. Nythän saapuneen postin inbox-kansiot ovat postipalvelimen levyllä ja kaikki muut kansiot kunkin käyttäjän omassa kotihakemistossa. Tämä on mahdollista, koska nykyisin kaikki kansiot noudattavat unix-järjestelmille perinteistä (ja tehotonta) mbox-talletusrakennetta. Maildir- ja mbox-rakenteita vertaillaan yksityiskohtaisesti Courier-sähköpostiohjelmistoon liittyvässä dokumentissa.
Kansilehtien jättämistä pois saman käyttäjän peräkkäisistä
tulostustöistä kokeillaan tulostimilla ps2 ja ps5. Jos sama
käyttäjä tulostaa kaksi tai useampia töitä enintään minuutin välein,
töiden välissä ei siis tulosteta kansilehteä. Tällä tavalla
säästettäisiin merkittävästi tulostusresursseja, kun sama käyttäjä
tulostaa monta lyhyttä työtä peräkkäin. Toisaalta ongelmia syntyy, jos
ensimmäinen työ poistetaan tulostimelta, ennen kuin seuraava työ
on ehtinyt tulostua. Samoin kansilehdelle tulostuva,
kyseistä työtä koskeva sivumääräarvio
muuttuu entistäkin epätarkemmaksi, koska seuraavat tulostustyöt
eivät sisälly siihen. Nyt käynnissä olevan kokeilun perusteella
päätetään menettelyn laajentamisesta muille TKTL:n tulostimille.
Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat.
Alunperin OpenOffice.org:n
apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma
on nyt liitettävissä Ispelliin.
Ispell
taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole
aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.
Kun Ispell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla, voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Ispelliä käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu edelleen normaalia Ispelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt
muutamassa vuodessa merkittävästi, koska
Microsoft Windows
Windows 2000 Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita tarkastellaan seuraavaksi:
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen
kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii muun muassa Teollisuuskadun atk-aseman ( Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan www-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. Lisätietoja on atk-osaston www-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön. | ||||
|
Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Briefly in English Ikuisuusongelmia |
TKTL:n fs-levypalvelin toimii ajoittain hitaasti.
Palvelun hitaus näyttää johtuvan liiasta kuormituksesta, ja sitä
esiintyykin useimmiten iltapäivän ruuhkaisimpina tunteina
klo Fs:n hidas palvelu hidastaa monia toiminteita: Luokkien työasemiin kirjautuminen kestää tavallista kauemmin. Jos työasemassa on pieni kiintolevy ja käyttöympäristö joudutaan lataamaan fs:lta, kirjautuminen on valitettavasti erittäin hidasta. Myös interaktiivisiin palvelimiin kirjautuminen ja niiden käyttö sekä www-palvelu saattavat olla hitaita.
TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut
haitallisen suureksi. Postipalvelin uusitaan lähikuukausina,
jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että
uudempi käyttöjärjestelmä CS Linux 2.
Häiriötilanteiden välttämiseksi suosittelemme käyttäjille seuraavia toimia:
Hiiren asetusten säätäminen ei aina toimi Linuxissa.
Esimerkiksi näppäinten järjestystä tai osoittimen liikenopeutta ei
voi aina muuttaa käyttöympäristön asetustyökaluilla eikä xset-komennolla.
Tämä johtuu X-ikkunointipalvelimen kokoonpanoon liittyvistä
ongelmista, jotka tulevat esiin, kun työasemaan on liitetty tai
voidaan liittää useita hiiriä. Lähes kaikissa työasemissa on
nykyään USB-liitäntä (universal serial bus), johon on mahdollista
liittää USB-hiiri. Kun
X-ikkunointipalvelin sallii sekä PS/2- että USB-hiiren käytön,
hiiren asetusten kohdistaminen oikeaan laitteeseen ei välttämättä
onnistu. Ongelmaan etsitään ratkaisua. Henkilökunnan työasemissa
korjaus voidaan tehdä työasemakohtaisesti siirtymällä käyttämään
ainoastaan USB-hiirtä. USB-liitännän merkittävä etu PS/2:een
verrattuna on, että laite voidaan täysin turvallisesti ja
toimivasti kytkeä ja irrottaa kesken käytön.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin Samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
www-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana. Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän kehityksen nykytilanteessa olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon. Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä. Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 | ||||
|
Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita The CS Department's IT News concerns current computing facilities issues at the Department of Computer Science, University of Helsinki. The IT news is updated every two weeks. Links: Computing facilities home Computing facilities staff Feedback |
The Linux operating system has been in production use at the Department
of Computer Science for ten years. Linus Torvalds
started the operating system project for over ten years ago when
he was studying computer science at the University of Helsinki.
Since then, Linux has grown into a versatile modern operating
system which is suitable for demanding workstation and server
environments.
The 10th anniversary of Linux in productin use is celebrated at the CS Department, where Linux was first invented. An anniversary seminar will be arranged on December 11th, 2002, between 1:00 p.m. and 3:00 p.m. at the CS Deparment, Teollisuuskatu 23, Helsinki, Finland. Welcome! There will be multiple presentations concerning the past and the future of Linux in production use. Presentations will be given in Finnish. The seminar agenda is in the local calendar of events. More information on Linux itself is available on a web page. The first production Linux applications were introduced in 1992 at the CS Department. The most common workstation operating systems were SunOS UNIX and MS DOS at that time. Linus Torvalds decided to develop his own UNIX-like workstation operating system as an alternative to the very expensive or unsatisfactory existing ones. However, in just a few years most of the CS Department's SunOS servers had to make space for Linux and thousand of local users were happy to use Linux workstations that used to run MS DOS. The number of Linux users has grown rapidly all around the world because obtaining Linux on the Internet is cheap and easy. The open source code, released under the GNU GPL license, guarantees that all Linux developers can use each other's results in making the system even better. Nowadays the production use of Linux is based on its advanced properties, stability, manageability and the increasing variety of applications among other things.
The CS Department's data communication network has been
connected directly to the central router of the
university. We have a completely dedicated 100 Mbit/s connection
to the university
backbone network which is further connected
to Funet with
a 1 Gbit/s connection.
Laser printers and copiers use different kinds of papers.
The right kind of paper should always be available next to the
device. If the paper is out, you should contact the attendants
on the 1st floor (e-mail tekn_t23@teknos.helsinki.fi,
tel 191 44108) and they will deliver the paper. The laser
printer paper is more expensive and it ensures better print
quality and decreases the amount of dirt in the printers.
All Windows server are now running Windows 2000 at the
CS Department. The last Windows NT 4 server was shut down
on October 28th, 2002. The Windows 2000 servers increase the
security of the Windows system and ease its maintenance.
All logins to the Windows TKTL domain have to be approved by
one of the servers and setup parameters are distributed to users
and workstations in the domain.
There will be a break in the use of the CS Department's
computing facilities on Sunday, December 8th, starting
at 3:00 p.m. This is because we need to run a complete file system
check on the fs file server. We haven't actually
detected any problems in the file system so this is a rutine measure.
The Java programming tools will be updated in Linux to
the version 1.4. We are considering installing the Sun Java
instead of the current Blackdown Java kit. Various Java development
kits are available in the Linux /opt network directory, anyway.
The Matlab
software will be updated to the version 6.5
(release 13) in Linux. More toolbox licenses are available with
the new version. Matlab is a software for numeric computing.
The current work directory (symbol ".") will be removed from
the PATH environment variable in CS Linux soon due to security
reasons.
We are examining the possibility to connect the new multifunction
copier to the network printing system. The new Xerox
Document Centre 535 copier is located in the room B327.
The CS Department staff members may use the new copier without a
copy card. User training concerning the new copier will be
given in B327 on Thursday, December 5th, at noon.
There have been performance problems on the fs file server,
typically during peak hours in the afternoon. We don't know the
origin of the problem yet but we are considering adjusting certain
system parameters to increase performance. Users may experience
a considerable delay when logging into classroom workstations or
interactive servers due to the slowness of the file service.
The new db.cs.helsinki.fi database server is on-line now.
The upgraded server hardware includes an Intel Pentium 4 1.8 GHz
processor and 1.5 GB of memory. Plenty of disk space is reserved
for the local home directories. There have been no changes in the
software of the db server. More information on the database services
at the CS Department is available on a web
page.
The CS Department's new We have decided to use an alternative mail server software Courier in the hope of maximum performance. There have been serious problems with the performance of the current UW IMAP server and its mail storage data structures, namely the mbox mail folder format. However, using Courier-IMAP and its maildir structured mail folders requires that each user's all mail folders have to be stored in a single file system. At the moment users' inbox folders are located on the mail server and all other folders on fs. A detailed comparison of the performance of the mbox and maildir folder formats is available in a document associated with the Courier | ||||
Alkuun
atk-uutiset@cs.helsinki.fi