TKTL:n atk-uutiset 27.2.2003

Uusia otsikkoja näissä uutisissa

Nyt ajankohtaista
- Sähköpostiviestien suurin sallittu koko on 50 MB
- Äänekäs keskustelu ja matkapuhelimeen puhuminen luokissa haittaavat työskentelyä
Pian ajankohtaista
- Melkinkari-palvelin uusitaan perjantaina
- Netscape poistetaan lopullisesti CS Linuxista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English

27.2.2003 (N:o 3/2003)

TKTL:n atk-uutiset käsittelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen atk-järjestelmiin liittyviä, ajankohtaisia asioita. Atk-uutiset päivitetään noin kahden viikon välein.

Linkkejä

Uutisarkisto


Alkuun >Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	Sähköpostiviestien suurin sallittu koko on 50 megatavua. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen postijärjestelmä ei välitä tätä suurempia, yksittäisiä viestejä, ja viestin lähettäjä saa asiasta virheilmoituksen. Sama 50 MB:n rajoitus on käytössä myös yliopiston Atk-osastolla. Suurten tiedostojen välittäminen sähköpostitse ei ole järkevää: normaalisti pienehköjä viestejä käsittelevät sähköpostiohjelmistot saattavat jumiutua tai toimia odottamattomasti kohdatessaan ylisuuria viestejä. Useimmiten ei voida tietää, millaisella ohjelmalla tai kuinka hitaalla yhteydellä vastaanottaja postinsa lukee. Tiedostojen siirtoon kannattaa käyttää SFTP:tä tai tiedostoja voi sijoittaa salasanalla suojatulle verkkosivulle. Äänekäs keskustelu ja etenkin matkapuhelimen käyttö TKTL:n työasemaluokissa on aiheuttanut kriittistä palautetta atk-ylläpidolle. TKTL:n luokat ovat työtiloja, ja silloin on itsestään selvää, että äänekäs keskustelu ja matkapuhelimeen puhuminen eivät kuulu asiaan. Erittäin suositeltavaa on käyttää nykyajan matkapuhelinten äänettömiä hälytystoiminteita ja siirtyä käytävälle puhumaan. Asiaa voi muistuttaa äänekkäille puhujille tähän ohjeeseen vedoten. Poikkeustilanne on tietysti se, jos koko luokka on varattu tiettyyn käyttöön. Ryhmätyötilanteessa kannattaa harkita jonkin pienen salin varaamista.
Alkuun Nyt ajankohtaista >Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	Interaktiivinen Linux-palvelin melkinkari.cs.helsinki.fi uusitaan perjantaina 28.2.2003. Uuteen laitteistoon kuuluvat muun muassa Intel Pentium 4 2.66 GHz -suoritin ja 2 GB keskusmuistia. Melkinkari ja sen lisäksi melkki ja melkinpaasi sopivat kaikkeen Tietojenkäsittelytieteen laitoksen yleis- ja etäkäyttöön. Myös melkki ja melkinpaasi uusitaan pian. Vanha CS Linux 1 -järjestelmä poistuu lopullisesti yleisestä käytöstä vanhan melkinkarin mukana. Perjantain jälkeen kaikissa TKTL:n interaktiivisissa palvelimissa on yhtenäinen, melkistä ja melkinpaadesta tuttu CS Linux 2 -kokoonpano. Vanhentuneita ohjelmia poistetaan CS Linuxista: Netscape-www-selain ja ML-sähköpostiohjelma ovat pitkästä historiastaan huolimatta tulleet elinkaarensa päähän, ja niitä ei voi enää käyttää 28.2.2003 jälkeen. Netscapesta toki on saatavilla uudempia versioita, mutta TKTL:lla on valittu sen sijasta samaan selainytimeen perustuva Mozilla. Vanha Netscape ja ML eivät tue nykyisiä standardeja, ja niihin liittyy tietoturvaongelmia. Vanhentuneista ohjelmista ja uusista vaihtoehdoista kerrotaan tarkemmin aikaisemmissa Atk-uutisissa. KDE2-käyttöympäristö poistetaan CS Linuxista. Kaikille vielä KDE2:ta käyttäville tarjotaan automaattisesti uudempi KDE3-käyttöympäristö. Manuaalista siirtymistä KDE3:een on ehdotettu Linux-työasemiin kirjautumisen aikana jo yli kuukauden ajan. Uusi KDE (K Desktop Environment) on otettu käyttöön, koska se edistää työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta, tehokkuutta ja korjaa vanhojen KDE-versioiden vikoja. Kukin käyttäjä voi vaihtaa omaa CS Linuxin käyttöympäristöään komennolla cslconfig. CS Linuxin Java-ohjelmoinnin työkalut päivitetään uudempaan 1.4-versioon. Tällä hetkellä CS Linuxin oletus-Java-järjestelmä on Blackdown Java 1.3.1. Samalla harkitaan siirtymistä Blackdownista Sunin Javaan. Linuxin /opt-verkkolevyllä on käytettävissä useita vaihtoehtoisia Java-järjestelmiä: IBM Java 1.4, Sun JDK 1.2.2, Sun JDK 1.3.1, Sun JDK 1.4.1.

Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista >Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	Windows 2000:n etäkäyttö Terminal Servicen avulla saattaa tulevaisuudessa korvata pääosan henkilökunnan Windows-työasemista. Windows 2000 Terminal Servicen käyttömahdollisuutta tutkitaan parhaillaan, ja vapaasti saatava Rdesktop-asiakasohjelma Linuxille näyttää erittäin lupaavalta. Tulevaisuudessa Windows-sovelluksia voisi siis etäkäyttää Linuxin kautta, eikä erillisiä työasema-Windowseja ehkä enää tarvittaisi kuin ainoastaan Windowsin tehokäyttäjille. Kymmenien käyttäjien sovellusten samanaikaiseen ajamiseen tarvitaan kuitenkin erittäin tehokas ja huolellisesti suunniteltu Windows-sovelluspalvelin, joten ihan vielä ei kannata poistattaa omaa, paikallista Windowsia. Muutamia hallinnon Windows-sovelluksia voidaan jo nyt käyttää Linuxissa Citrixin ICA-asiakasohjelmalla, joka on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/ICAClient/. TKTL:n henkilökunnan uuden monitoimikopiokoneen liittämistä TKTL:n verkkotulostusjärjestelmään tutkitaan. Yliopistopaino on sijoittanut Xerox Document Centre 535 -mallisen laitteen huoneeseen B327. Uusi kopiokone on vain TKTL:n henkilökunnan käytössä, ja se toimii ilman kopiokorttia. Yliopistopaino laskuttaa laitosta tulostetun sivumäärän perusteella. Tällä hetkellä odotamme laitteeseen Xeroxin ohjelmapäivitystä, jotta verkkoliitäntä toimisi luotettavammin. Kansilehtien jättämistä pois saman käyttäjän peräkkäisistä tulostustöistä kokeillaan tulostimilla ps2 ja ps5. Jos sama käyttäjä tulostaa kaksi tai useampia töitä enintään minuutin välein, töiden välissä ei siis tulosteta kansilehteä. Tällä tavalla säästettäisiin merkittävästi tulostusresursseja, kun sama käyttäjä tulostaa monta lyhyttä työtä peräkkäin. Toisaalta ongelmia syntyy, jos ensimmäinen työ poistetaan tulostimelta, ennen kuin seuraava työ on ehtinyt tulostua. Samoin kansilehdelle tulostuva, kyseistä työtä koskeva sivumääräarvio muuttuu entistäkin epätarkemmaksi, koska seuraavat tulostustyöt eivät sisälly siihen. Nyt käynnissä olevan kokeilun perusteella päätetään menettelyn laajentamisesta muille TKTL:n tulostimille. Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat. Alunperin OpenOffice.org:n apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma on nyt liitettävissä Ispelliin. Ispell taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa. Kun Ispell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla, voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Ispelliä käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu edelleen normaalia Ispelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan. Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas, raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n ryhmähakemistot. Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin. Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa. Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä. Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt muutamassa vuodessa merkittävästi, koska Microsoft Windows -käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään. Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä, hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen. Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista, TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa, ja siksi tarvitaan omaa kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä Sysinternalsin apuohjelmia. Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita tarkastellaan seuraavaksi: Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen ajaksi. Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla. Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta. Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se ei välttämättä toimi luotettavasti. Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat koneissa aina lähes ajan tasalla. Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat työt. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa. Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla. Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät kuulu Windows-toimialueeseen (domain). Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja, jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta. Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta. Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää, automaattista etäpäivitystä esimerkiksi www-lomakkeella. Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä. Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000 -koneisiin. Muista Windowseista pyritään pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa. Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen kytkemiseen laitoksen tietoliikenneverkkoon, joko langattomasti tai langallisesti. Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii muun muassa Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs., D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla on myös langallisia liityntäpisteitä. Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan www-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. Lisätietoja on atk-osaston www-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.

Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita >Ongelma-asioita Briefly in English Ikuisuusongelmia	Db.cs.helsinki.fi-palvelimen JSP-moottorilla on ongelmia evästeiden (engl. cookie) käsittelyssä, jolloin myöskään istuntojen käsittely ei onnistu. Ongelma liittyy tapaan, jolla www-palvelimen pitäisi välittää eväste asiakkaalle. Ongelman syy on selvä, ja ratkaisumahdollisuuksia on useita, mutta yksikään niistä ei ole helposti toteutettavissa. Pine-sähköpostiohjelma näyttää postikansioiden nimissä ylimääräisen pisteen. Tämä ominaisuus on vaivannut monia käyttäjiä vuodenvaihteessa tehdyn postipalvelun uudistuksen jälkeen. Käyttäjien kokemuksen mukaan pisteestä on harmia esimerkiksi silloin, kun tallettaa viestiä johonkin kansioon: sarkainnäppäimellä (tabulator) täydennetty kansion nimi sisältää pisteen, joka täytyy aina muistaa pyyhkiä pois peruutusnäppäimellä (backspace). Piste kertoo uuden postipalvelimen kansiohierarkiasta: samassa kansiossa voi olla sekä viestejä että alikansioita, mikä ei ollut aikaisemmin mahdollista. Pisteellä Pine ennakoi mahdollisuutta kirjoittaa alikansion nimi, vaikka se onkin useimmiten tarpeetonta. Piste kansion nimen perässä ei ole ainoa käyttöliittymäongelma uudessa kansiomallissa: jotkut Pinen käyttäjät ovat hämääntyneet siitä, että kansion sisältämät viestit ja alikansiot eivät ole samassa näkymässä. Kansion sisältämät viestit näkee komennolla "View Folder" (näppäin enter tai V), kun taas alikansiot näkee komennolla "View Dir" (näppäin >). Itse ongelma on Pinen ominaisuus, jonka kanssa täytyy tulla toimeen. Graafinen käyttöympäristö ei aina käynnisty automaattisesti CS Linuxissa, vaikka käyttäjä olisi kirjautunut työasemaan ensimmäisestä virtuaalikonsolista. Tällainen tilanne voi seurata siitä, että kyseiseen työasemaan on jäänyt jumiutuneita prosesseja normaalisti vapaisiin virtuaalikonsoleihin 5 - 9. Käyttäjä saa tällöin onnistuneen kirjautumisen jälkeen käyttöön Linuxin virtuaalikonsolin 10 tai suuremman, jolloin X-ikkunointi ei käynnistykään enää automaattisesti vaan käyttäjä saa tekstipohjaisen istunnon. Ongelma korjataan, mutta akuutti ratkaisu on käynnistää työasema uudelleen. Jos käyttäjä kirjautuu virtuaalikonsoleista 2 - 5, graafisen käyttöympäristön ei kuulukaan käynnistyä automaattisesti. Tästä joskus hyödyllisestä ominaisuudesta ja virtuaalikonsolien käytöstä kerrotaan tarkemmin vanhoissa Atk-uutisissa. TKTL:n auditorion dataprojektorin lamppu hajosi viime torstaina kesken käytön. "Poks" sanonut laite vietiin suoraan huoltoon, josta se saatiin takaisin jo seuraavana päivänä uuden lampun kanssa. Sillä välin auditoriossa oli korvaavana laitteena ominaisuuksiltaan vastaava lainaprojektori. Auditorion laitteistokokoonpanosta kerrotaan tarkemmin verkkosivulla. OpenOffice.org Impress -esitysohjelma saattaa kaataa Linuxin X-ikkunoinnin työasemissa, joissa on Matroxin näytönohjain. Kaatuminen tapahtuu tavallisesti heti, kun Impressillä avataan tietty esitys. Ongelman voi kiertää pudottamalla näytön värisyvyyden 16-bittiseksi (65500 värisävyyn) esimerkiksi Linuxin cslconfig-ohjelmalla. Kaatuminen johtuu todennäköisesti Matroxin näytönohjaimen ajurista. Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt groupin Samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on www-sivulla. Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois kaikkialla. Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana. Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän kehityksen nykytilanteessa olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon. Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan sekä CS Linuxissa että Windows-järjestelmässä.

Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita >Briefly in English The CS Department's IT News concerns current computing facilities issues at the Department of Computer Science, University of Helsinki. The IT news is updated every two weeks. Links: Computing facilities home Computing facilities staff Feedback	The size limit for e-mail messages is 50 MB at the University of Helsinki. E-mail client and transfer software can't always handle large messages and the sender usually doesn't know how the receiver reads his/her e-mail. We suggest transferring big files with SFTP or placing the file on a password protected web page. We have received complaints on loud discussion and the use of mobile phones in computer classrooms. We kindly advise to make mobiles phones quiet in the classrooms and talk outside to ensure that others can concentrate on their work. The interactive CS Linux server melkinkari will be upgraded on February 28th. The new hardware include an Intel Pentium 4 2.66 GHz processor and 2 GB of memory. The old CS Linux 1 environment will be finally retired in this upgrade. Melkki and melkinpaasi will also be upgraded soon. These three servers are suitable for general Linux usage and remote connections. Some deprecated software will be no longer available after February 28th: the Netscape www browser and the ML e-mail program will be finally removed. These programs don't support the current standards and there are security issues. Newer version of Netscape are surely available but we have chosen to use Mozilla instead. More information on deprecated software is in earlier IT News. The JSP engine on db.cs.helsinki.fi has troubles with cookies which makes it difficult to handle sessions. The web server is unable to pass the cookie to the client correctly. We are trying to fix this but it's rather complicated. The Pine e-mail program displays an additional dot in the names of mail folders. Many user have been puzzled with this feature. The dot always appears when tab completion is used and it has to be removed with backspace in most cases. The dot relates to the new kind of folder hierarchy on the mail server: a folder can contain both messages and subfolders. Pine expects the user to write the name of a subfolder after the dot. This is an issue that we need to do with. The graphical user interface is not always automatically started in Linux even if the user did login on the first virtual console. This is a bug which appears when there are jammed processes on all virtual consoles 5 - 9. The problem can be temporarily circumvented by rebooting the workstation. More information on the usage of virtual consoles in Linux is in earlier IT News.

Alkuun

atk-uutiset@cs.helsinki.fi

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoa laitoksesta: