Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoa laitoksesta:

Laitoksen etusivu Ajankohtaista Tutkimus Opiskelu Opiskelijavalinnat Tietotekniikka Hallinto Toimintakäsikirja Yhteystiedot
 

TKTL:n atk-uutiset


Uusia otsikkoja näissä uutisissa 11.2.2003 (N:o 2/2003)

TKTL:n atk-uutiset käsittelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen atk-järjestelmiin liittyviä, ajankohtaisia asioita. Atk-uutiset päivitetään noin kahden viikon välein.

Linkkejä Uutisarkisto

Alkuun 
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English 		ITEM NEW!   Salasanan vaihtaminen säännöllisesti on helposti unohtuva mutta tärkeä asia. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito haluaa nyt kohteliaimmin muistuttaa kaikille käyttäjille, että salasana todella täytyy vaihtaa vähintään puolen vuoden välein. Kuten Atk-uutisissakin on aikaisemmin kerrottu, käyttäjätili voidaan sulkea, jos salasanaa ei ole vaihdettu riittävän usein.

Salasana vaihdetaan Linuxissa komennolla "passwd". Opiskelijoiden tarvitsee vain kerran käyttää passwd-komentoa jossain TKTL:n Linux-koneessa (esimerkiksi melkki.cs.helsinki.fi), mutta henkilökunnan työasemien mahdollisten paikallisten käyttäjätilien salasanat on vaihdettava vielä erikseen. Lisätietoja TKTL:n salasanoista ja hyvän salasanan ominaisuuksista sekä ohjeet salasanan vaihtoon ovat verkkosivulla. Toki salasana kannattaa vaihtaa säännöllisesti muissakin atk-järjestelmissä kuin vain tietojenkäsittelytieteen laitoksella.

Salasanojen vaihtaminen säännöllisesti on tietoturvatoimenpide. Jos jokin versio käyttäjätietokannasta tai osia verkkoliikenteestä joutuu vääriin käsiin, salasanojen vaihtuminen tekee niistä ennen pitkää hyödyttömiä. Vaatimus säännölliseen salasanan vaihtamiseen myös poistaa pitkään käyttämättä olleiden käyttäjätilien ongelman. Henkilökohtaisesta salasanasta ja sen vaihdosta huolehtiminen on jokaiselta käyttäjältä odotettava panos yhteisen, hyvän tietoturvatason ylläpitämiseen.

Käyttäjäkohtaisia varoituksia tai käyttölupien peruutuksia ei ole vielä otettu käyttöön, mutta ennen pitkää tilanne muuttuu. Jos salasanaa ei ole vaihdettu, järjestelmä tulee varoittamaan siitä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Varoituksia voidaan myös lähettää sähköpostitse. Jos varoituksista huolimatta salasanaa ei vaihdeta, käyttäjätili suljetaan.

ITEM NEW!   TKTL:n intranet toimii nyt myös ryhmähakemistoissa. Jos ryhmähakemistoon luo intranet-alihakemiston ja antaa siihen riittävät oikeudet, hakemistoon voi viitata verkko-osoitteella https://www.cs.helsinki.fi/intranet/group/ryhmänimi/. Jotta www-palvelin pääsee lukemaan tiedostoja, niihin tulee antaa maailman lukuoikeus (esim. "chmod a+r dokumentti.html") ja hakemistoille maailman läpikulkuoikeus (esim. "chmod a+x hakemisto"). Vastaavasti ryhmät voivat tarjota dokumenttejaan Internettiin sijoittamalla ne ryhmähakemiston public_html-alihakemistoon.

TKTL:n intranet on helppo tapa tarjota dokumentteja rajatulle lukijajoukolle. Intranettiin pääsyyn vaaditaan aina TKTL:n atk-järjestelmien käyttäjätunnus ja salasana sekä salakirjoitettu HTTPS-yhteys. Intranetin käyttö ratkaisee Internetissä julkaisuun liittyviä ongelmia: Internetissä tieto on asiaankuulumattomien tahojen saatavilla ja saattaa jäädä hakukoneiden muistiin pitkäksikin ajaksi.

Lisätietoja intranetin ja TKTL:n www-palvelimen käytöstä on verkkosivulla. TKTL:n ryhmähakemistoista kerrotaan myös verkkosivulla.

ITEM NEW!   Tomcat-JSP-moottori on asennettu db.cs.helsinki.fi-palvelimelle käyttäjien pyynnöstä. JSP-tekniikka (JavaServer Pages) on nyt siis käytössä db:n www-palvelimella. Palvelimella sijaitsevien Java-sovelmien (engl. servlet) käyttö on ollut aikaisemminkin atk-ylläpidon tukemaa, mutta JSP-moottorin jokainen on joutunut asentamaan itse, jos se on ollut tarpeellista. JSP-tekniikka helpottaa palvelinsovelmien toteutusta.

Tomcat otetaan käyttöön db:llä komennoilla "wanna-tomcat" ja "start-tomcat". Moottori sammutetaan komennolla "stop-tomcat". Komennot tulostavat näytölle tarkempia tietoja JSP:n käytöstä db:llä. Lisätietoja saa myös seuraavista linkeistä:

ITEM NEW!   Java-ohjelmointityökaluja on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle:
  • Apache Ant -ohjelmistorakennustyökalu on hakemistossa /opt/ant/. Ant on makea vastaava, arkkitehtuurista riippumaton työkalu Java-sovellusten rakentamiseen. Apache Ant on aikaisemmin tunnettu nimellä Jakarta Ant.
  • JSwat-virheenjäljitin on asennettu hakemistoon /opt/jswat/.

ITEM NEW!   Matlabin statistiikkatyökalujen lisenssipula on ratkaistu toivottavasti lopullisesti: Tietojenkäsittelytieteen laitos rahoitti Statistics Toolboxiin viisi uutta lisenssiä, jotka on myös varattu meidän käyttöömme. Vaikka koko yliopiston kelluvaan lisenssiin kuuluu 50 samanaikaisesti suoritettavaa Matlab-ohjelmaa, Statistics Toolboxin lisenssejä oli aikaisemmin vain kaksi. Matlab on numeerisen laskennan työväline, joka sijaitsee Linux-järjestelmän verkkolevyllä hakemistossa /opt/matlab/.

ITEM NEW!   Datatähti 2003 -tietotekniikkakilpailun loppukilpailu järjestettiin torstaina 6.2.2003 TKTL:n luokassa D327. Kilpailun järjestelyjen takia työasemaluokka oli suljettu useiden päivien ajan. Luokan tietoliikenneyhteyksiä oli rajoitettu, ja työasemien käyttöjärjestelmänä oli mukautettu versio CS Linuxista sekä vaihtoehtona Windows 2000.
 
Alkuun 
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English 		ITEM  TKTL:n interaktiiviset palvelimet melkki, melkinkari ja melkinpaasi uusitaan. Palvelinten käyttöjärjestelmä tulee edelleen olemaan CS Linux, mutta vanha CS Linux 1 -ympäristö jää kokonaan pois yleisestä käytöstä. Jokaisessa uudessa palvelimessa tulee olemaan Intel Pentium 4 2.66 GHz -suoritin ja 2 GB keskusmuistia. Melkki, melkinkari ja melkinpaasi sopivat kaikkeen tietojenkäsittelytieteen laitoksen yleis- ja etäkäyttöön. Etäkäytössä on käytettävä palvelimen koko nimeä, esimerkiksi melkki.cs.helsinki.fi.

ITEM  KDE2-käyttöympäristö poistetaan CS Linuxista. Kaikille vielä KDE2:ta käyttäville tarjotaan automaattisesti uudempi KDE3-käyttöympäristö. Manuaalista siirtymistä KDE3:een on ehdotettu Linux-työasemiin kirjautumisen aikana jo yli kuukauden ajan. Uusi KDE (K Desktop Environment) on otettu käyttöön, koska se edistää työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta, tehokkuutta ja korjaa vanhojen KDE-versioiden vikoja. Kukin käyttäjä voi vaihtaa omaa CS Linuxin käyttöympäristöään komennolla cslconfig.

ITEM  CS Linuxin Java-ohjelmoinnin työkalut päivitetään uudempaan 1.4-versioon. Tällä hetkellä CS Linuxin oletus-Java-järjestelmä on Blackdown Java 1.3.1. Samalla harkitaan siirtymistä Blackdownista Sunin Javaan. Linuxin /opt-verkkolevyllä on käytettävissä useita vaihtoehtoisia Java-järjestelmiä: IBM Java 1.4, Sun JDK 1.2.2, Sun JDK 1.3.1, Sun JDK 1.4.1.

ITEM  Nykyinen työhakemisto (symboli ".") poistetaan komentotulkin polulta (PATH-ympäristömuuttuja) CS Linuxissa. Tämä vaikuttaa ohjelmien toimintaan siten, että samassa hakemistossa olevat, ajettavat tiedostot eivät enää löydy automaattisesti. Parasta on lisätä polulle vain sellaiset hakemistot, joissa sijaitsevia ohjelmia kulloinkin halutaan kutsua ilman täyden polun kirjoittamista. Polkuun sijoitetut tarpeettomat hakemistot aiheuttavat tietoturvariskin, erityisesti jos johonkin niistä on toisilla käyttäjillä kirjoitusoikeus.
 
Alkuun 
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English 		ITEM  Windows 2000:n etäkäyttö Terminal Servicen avulla saattaa tulevaisuudessa korvata pääosan henkilökunnan Windows-työasemista. Windows 2000 Terminal Servicen käyttömahdollisuutta tutkitaan parhaillaan, ja vapaasti saatava Rdesktop-asiakasohjelma Linuxille näyttää erittäin lupaavalta. Tulevaisuudessa Windows-sovelluksia voisi siis etäkäyttää Linuxin kautta, eikä erillisiä työasema-Windowseja ehkä enää tarvittaisi kuin ainoastaan Windowsin tehokäyttäjille. Kymmenien käyttäjien sovellusten samanaikaiseen ajamiseen tarvitaan kuitenkin erittäin tehokas ja huolellisesti suunniteltu Windows-sovelluspalvelin, joten ihan vielä ei kannata poistattaa omaa, paikallista Windowsia.

Muutamia hallinnon Windows-sovelluksia voidaan jo nyt käyttää Linuxissa Citrixin ICA-asiakasohjelmalla, joka on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/ICAClient/.

ITEM  TKTL:n henkilökunnan uuden monitoimikopiokoneen liittämistä TKTL:n verkkotulostusjärjestelmään tutkitaan. Yliopistopaino on sijoittanut Xerox Document Centre 535 -mallisen laitteen huoneeseen B327. Uusi kopiokone on vain TKTL:n henkilökunnan käytössä, ja se toimii ilman kopiokorttia. Yliopistopaino laskuttaa laitosta tulostetun sivumäärän perusteella. Tällä hetkellä odotamme laitteeseen Xeroxin ohjelmapäivitystä, jotta verkkoliitäntä toimisi luotettavammin.

ITEM  Kansilehtien jättämistä pois saman käyttäjän peräkkäisistä tulostustöistä kokeillaan tulostimilla ps2 ja ps5. Jos sama käyttäjä tulostaa kaksi tai useampia töitä enintään minuutin välein, töiden välissä ei siis tulosteta kansilehteä. Tällä tavalla säästettäisiin merkittävästi tulostusresursseja, kun sama käyttäjä tulostaa monta lyhyttä työtä peräkkäin. Toisaalta ongelmia syntyy, jos ensimmäinen työ poistetaan tulostimelta, ennen kuin seuraava työ on ehtinyt tulostua. Samoin kansilehdelle tulostuva, kyseistä työtä koskeva sivumääräarvio muuttuu entistäkin epätarkemmaksi, koska seuraavat tulostustyöt eivät sisälly siihen. Nyt käynnissä olevan kokeilun perusteella päätetään menettelyn laajentamisesta muille TKTL:n tulostimille.

ITEM  Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat. Alunperin OpenOffice.org:n apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma on nyt liitettävissä Ispelliin. Ispell taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.

Kun Ispell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla, voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Ispelliä käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu edelleen normaalia Ispelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.

ITEM   Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas, raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n ryhmähakemistot.

ITEM  Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin. Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa. Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.

ITEM  Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt muutamassa vuodessa merkittävästi, koska Microsoft Windows -käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään. Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä, hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen.

Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista, TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa, ja siksi tarvitaan omaa kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä Sysinternalsin apuohjelmia.

Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita tarkastellaan seuraavaksi:
  • Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen ajaksi. Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
  • Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta. Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se ei välttämättä toimi luotettavasti. Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat koneissa aina lähes ajan tasalla.
  • Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat työt. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa. Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
  • Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät kuulu Windows-toimialueeseen (domain). Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja, jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta. Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
  • Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää, automaattista etäpäivitystä esimerkiksi www-lomakkeella. Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.

Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000 -koneisiin. Muista Windowseista pyritään pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.

ITEM  Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen kytkemiseen laitoksen tietoliikenneverkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.

Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii muun muassa Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs., D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla on myös langallisia liityntäpisteitä.

Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan www-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. Lisätietoja on atk-osaston www-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.
 
Alkuun 
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English

Ikuisuusongelmia 		ITEM NEW!   TKTL:n fs-levypalvelimen palvelu katkesi maanantaina 27.1.2003 klo 16.14. Palvelin jouduttiin elvyttämään käynnistämällä uudelleen. Tästä aiheutui odottamaton 20 minuutin katko useimpiin TKTL:n atk-verkkopalveluihin. Sähköposti kuitenkin toimi koko ajan uuden postijärjestelmän ansiosta. Kaikki palvelut olivat jälleen käytössä klo 16.35.

Palvelun katketessa fs:n ext3-tiedostojärjestelmä oli jumiutunut siten, että kaikki levyä käyttävät prosessit jäivät loppumattomaan odotustilaan. Mitään tiedostojärjestelmän vahingoittumista ei kuitenkaan havaittu, ja toipuminen oli totuttuun tapaan varmaa, nopeaa ja sujuvaa. Näyttää siltä, että saamme esiin sellaisia Linuxin ext3-tiedostojärjestelmän tai ohjelmallisen raid-ohjaimen ongelmia, joista kukaan muu ei ole raportoinut Internetissä.

ITEM NEW!   Bodbacka-tietokantapalvelimen yksi kiintolevy rikkoutui tiistaina 4.2.2003. Levyn vaihdon takia bodbackalla oli käyttökatko 4.2. noin klo 15 - 16. Hajonnut levy oli bodbackan järjestelmälevy. Järjestelmälevy on kahdennettu, mutta levyn vaihto vaatii silti palvelimen alasajon. Bodbacka on TKTL:n Oracle-tietokantapalvelin. Lisätietoja TKTL:n tietokantapalveluista on verkkosivulla.

ITEM  OpenOffice.org Impress -esitysohjelma saattaa kaataa Linuxin X-ikkunoinnin työasemissa, joissa on Matroxin näytönohjain. Kaatuminen tapahtuu tavallisesti heti, kun Impressillä avataan tietty esitys. Ongelman voi kiertää pudottamalla näytön värisyvyyden 16-bittiseksi (65500 värisävyyn) esimerkiksi Linuxin cslconfig-ohjelmalla. Kaatuminen johtuu todennäköisesti Matroxin näytönohjaimen ajurista.

ITEM  Sähköpostipalvelun uudistuksesta seurasi yllätyksiä käyttäjille. Useimmat yllätykset johtuivat vain siitä, että käyttäjät eivät olleet saaneet aiheeseen liittyvää tiedotusta postituslistan, uutisryhmien tai Atk-uutisten kautta. Alkuvaiheen muutospölyn laskeuduttua kaikki ovat kuitenkin voineet todeta palvelun laadun parantumisen ja negatiivinen palaute on liittynyt lähinnä kosmeettisiin seikkoihin. Käyttäjien esittämiä kysymyksiä ja vastauksia ongelmiin on koottu uudistuksesta kertovalle verkkosivulle. KMail-postiohjelman käyttöä tuetaan aivan omalla ohjesivulla.

Myös järjestelmän ylläpitäjät joutuivat ratkomaan teknisiä ongelmia, jotka eivät olleet ilmenneet testivaiheessa. Seuraavassa on luettelo merkittävimmistä, enimmäkseen jo ratkenneista ongelmista:
  • Courier erotteli isot ja pienet kirjaimet eri tavalla kuin aikaisemmin käytetty postinjakeluohjelma. Aivan alussa pienellä kirjoitetut etunimi.sukunimi-postialiakset eivät toimineet.
  • SqWebMailin 20 minuutin aikakatkaisu osoittautui liian lyhyeksi, ja se pidennettiin yhteen tuntiin. Vaarana on (kuten web-käyttöliittymissä yleensäkin), että käyttäjän itse kirjoittama, pitkä viesti saattaa kadota kokonaan, jos sen kirjoittaminen kestää aikakatkaisurajaa kauemmin.
  • Kaikki postinohjaukset eivät siirtyneet oikein uuteen järjestelmään. Vanha postinjakeluohjelma oli hyväksynyt myös virheellisen muotoisia .forward-tiedostoja, eikä sitä tietysti osattu ottaa huomioon.
  • Alkuvaiheessa melkistä ei päässyt sähköpostiin, koska yhdestä asiakaskoneesta otettavien, samanaikaisten yhteyksien enimmäismäärä ylittyi. Tätä rajaa nostettiin.
  • Siirretyissä kansioissa poistetuiksi merkityt mutta todellisuudessa tuhoamattomat viestit siirrettiin tarpeettomasti uuteen järjestelmään, nämä poistettiin myöhemmin.
  • Siirretyistä kansioista katosivat answered-liput. Teknisten rajoitusten takia niitä ei voitu muuntaa.
  • Tieto mail.cs.helsinki.fi:n osoitteen muutoksesta levisi nimipalvelussa suunniteltua hitaammin. Monet tahot yrittivät siis lähettää postia vanhaan palvelimeen, jolloin postit joko jäivät jonoon tai ne toimitettiin toissijaisen postipalvelimen kautta. Postin lukeminen osoitteesta mail.cs.helsinki.fi ei onnistunut.
  • Vanhan Neomail-järjestelmän osoitekirjat jäivät tavoittamattomiin. Osoitekirjat siirrettiin myöhemmin tekstimuodossa käyttäjien fs:n kotihakemistoihin tiedostoon ~/.Neomail-addressbook.
  • Courier siivoaa ja järjestää sähköposteja automaattisesti: Sent-kansion sisältö järjestellään kuukausittaisiin alikansioihin, ja yli viikon vanhat viestit katoavat roskakorista (Trash-kansio). Riippuu näkökulmasta, onko kyseessä ongelma vai hyödyllinen ominaisuus. Yllättävää tämä postijärjestelmän omatoimisuus on kuitenkin ollut monille.

ITEM  Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt groupin Samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on www-sivulla.

ITEM  Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois kaikkialla.

Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.

Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän kehityksen nykytilanteessa olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.

Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan sekä CS Linuxissa että Windows-järjestelmässä.
 
Alkuun 
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English

The CS Department's IT News concerns current computing facilities issues at the Department of Computer Science, University of Helsinki. The IT news is updated every two weeks.

Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
Feedback 		ITEM NEW!   All passwords should be changed regularly at the CS Department. The computing facilities staff kindly advises all users to change their passwords now if they haven't done so within the last six months.

The password is changed in Linux with the command "passwd". More information on the password policy and how to pick a good password is on a web page.

To change the password regularly is an important security issue which each user has to follow to contribute to our common security level. If the CS Department's computing facilities password is not changed often enough, a warning is given to the user and the user account will be closed, eventually.

ITEM NEW!   The CS Department's intranet is available in group directories now. If you create a subdirectory named intranet under the root of a group directory, it is accessible with the URL https://www.cs.helsinki.fi/intranet/group/groupname/. The intranet directory and its contents must have world read and/or access permissions. Any documents placed in the intranet can be accessed by the CS Department's students and staff members only and it requires an HTTPS encrypted connection.

ITEM NEW!   The Tomcat JSP engine is available on db.cs.helsinki.fi now due to users' requests. This enables the use of JSP (JavaServer Pages) technology on db which makes it easier to create dynamic web content. Each user can set up his/her tomcat instance with the command "wanna-tomcat". The script will print out some additional information. The following links may be useful:

ITEM NEW!   New Java programming tools are available in the /opt network directory of the Linux system:
  • The Apache Ant is an architecture independent software build tool and it is installed in /opt/ant/.
  • The JSwat debugger is installed in /opt/jswat/.

ITEM NEW!   The shortage of Matlab Statistics Toolbox licenses is hopefully solved now that the Department has bought five extra licenses for our dedicated use.

ITEM NEW!   The fs file server had problems on Monday, January 27th, between 4:14 and 4:35 p.m. and we had to reboot it. This caused breaks in most network services at the Department of Computer Science. It looks like we are suffering from unique kind of problems regarding the Linux ext3 file system or the Linux kernel raid controller. However, the file system recovery was quick, easy and reliable, as usual. The problems had no effect on e-mail thanks to the new e-mail system.

ITEM   The CS Department's e-mail system was upgraded on January 2nd, 2003. The new e-mail servers and software provide better performance and new features - but also some new problems which are discussed below.

Users have seen the following changes now that the new e-mail system is on-line:
  • Using e-mail is faster.
  • A new web interface is available at http://mail.cs.helsinki.fi/. The SqWebMail webmail is not comparable to the recommended e-mail applications but it has some very useful features. Users can specify mail filtering rules which are executed on the server regardless of the mail client software. Forwarding rules are adjusted through the web interface, too.
  • All users' all e-mail folders are stored on the mail server. Any folders which are located in the user's fs home directory are no longer available on the mail server. This change concerns all mail folders except for inboxes because inboxes were stored on the mail server earlier. It is required that all users transfer their old mail folders to the new server manually. However, this concerns only folders that have been accessed through the mail.cs.helsinki.fi server. Some mail clients create local folders and they are not affected. More information on the transferring of the mail folders and the requirements from the users is available on a web page.

Regardless of the mail system upgrade, some things remain the same:
  • The same e-mail applications continue working and receiving and sending mail is done as usual.
  • The contents of each user's inbox folder have been automatically transferred to the new system.
  • The name of the server remains mail.cs.helsinki.fi.
  • The protocol for receiving e-mail is imap. SSL encryption is required from the outside of the local network.

Most of the problems that were reported after the upgrade were due to users' unawareness of the upgrade documentation. Here is a summary of the real problems that were observed. Most of them were corrected very soon.
  • Courier is more case sensitive than the old mail delivery software. Alias addresses written without leading capitals didn't work at first.
  • The SqWebMail inactivity timeout was too short and it was adjusted to one hour.
  • All forwards were not converted to the new system correctly. The old software had accepted invalidly formatted .forward files.
  • At some point mail could not be read on melkki.cs.helsinki.fi due to the too low limit for simultaneous imap connections from one host. The limit was raised.
  • Messages that were deleted but not destroyed were needlessly transferred to the new server. This was corrected later. Answered flags were lost, however.
  • The changed DNS information of mail.cs.helsinki.fi was propagated on the Internet slower than we expected. Thus, many e-mail peers tried to send mail to the old server and mail could not be read with the mail.cs.helsinki.fi address at first.
  • The address books of the old web mail were inaccessible but they were converted into text files in each user's home directory on fs later.
  • Courier has the tendency to organise e-mail automatically. It creates a new Sent folder each month without any questions and deletes messages that have been in the Trash folder longer than seven days. Whether you think this is an excellent feature or a problem, depends on your point of view.

The new server hardware includes one Intel Pentium 4 2.66 GHz processor and 2 GB of memory. 180 GB SCSI disk space has been allocated for e-mail folders. The operating system is CS Linux which is based on RedHat Linux. Actually there are two server hosts each of which is capable of acting as the primary mail server.

We use the Courier mail server software in the hope of maximum performance. There used to be serious problems with the performance of the old UW IMAP server and its mail storage data structures, namely the mbox mail folder format. However, using Courier-IMAP and its maildir structured mail folders requires that each user's all mail folders have to be stored in a single file system. This is why all mail folders need to be transferred to the new mail server if the user wants to continue using them through the server. Previously users' inbox folders were located on the mail server and all other folders on fs. A detailed comparison of the performance of the mbox and maildir folder formats is available in a document associated with the Courier e-mail software. All incoming e-mail messages are now scanned with F-Secure Anti-Virus for Linux.

Alkuun
atk-uutiset@cs.helsinki.fi