Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen Agile education research -tutkimusryhmä RAGE kehittää ketterää opetusta tietotekniikkaan. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 15.4.2011 ketterän opetuksen kehittämiseen ja tukimukseen 150 000 euroa kolmivuotiskaudelle 2011-2014.

Alla otteita hakemuksesta:

Tavoite, teknologinen sisältö ja osaamisen kehittyminen

Hankkeessa kehitetään ketterään opetukseen (“agile education”) perustuvaa oppimisympäristöä. Vaikka opiskelijan oppiminen on tärkeintä ja opetus sinällään toisarvoista, oppiminen voi hyötyä merkittävästi onnistuneesta opetuksesta. Ketterä opetus tarkoittaa sitä, että opetus reagoi ja mukautuu välittömästi opiskelun edellytyksiin opiskelijan näkökulmasta. Opettaja eli ohjaaja on läsnä opiskelussa, sekä fyysisesti että henkisesti. Opiskelutilana on esimerkiksi ryhmätyötila tietokoneineen.

Ketterä opetus on ennemminkin asenne kuin yksittäinen menetelmä. Käytännössä ketterän opetuksen periaatteita ovat: (1) Konkreettinen tekeminen aloitetaan heti ensimmäisenä kurssipäivänä osaavan ohjaajan ohjauksessa. (2) Tekemistä on valtavasti, mutta tekeminen on aina opiskelijan näkökulmasta mielekästä ja motivoivaa siksi, että (3) materiaali jaksottaa tekemisen pienempiin osatehtäviin. Jo ensimmäisen viikon jälkeen kaikki ovat tehneet useita kymmeniä pieniä osaamisen perusrakenteita lujittavia tehtäviä. Pienet tehtävät tuovat enemmän onnistumisen kokemuksia kuin yksittäiset isot kokonaisuudet. Onnistumisen kokemukset ja positiivisesti asennoitunut ohjaus houkuttaa jatkamaan tekemistä eli tuottaa opiskelijalle “vielä yksi tehtävä” -asenteen. Ohjaaja pystyy seuraamaan ja (4) ohjaamaan yksilöllisesti monia opiskelijoita yhteisessä tilassa, sillä ohjaukseksi riittää usein yksinkertainen kysymys tai neuvo, jonka avulla opiskelija pystyy etenemään itsenäisesti. (5) Opiskelijoiden eteneminen näkyy selvästi sekä opiskelijalle itselleen että ohjaajalle tehtyjen tehtävien määrissä. (6) Myös opiskelijoiden väliset osaamiserot näkyvät, mutta niin edistynyttä kuin aloittelijaa rohkaistaan aina juuri heille sopivilla haasteilla.

Tutkimukseen perustuvan opetuksen kehittäminen on luonteeltaan pitkäjänteistä ja iteratiivista. Siksi projektille on haettu kolmen vuoden rahoitusta, jotta lisähyödyt saadaan konkreettisesti mitattua, ja kurssimuodon vaikuttavuutta myös opiskelijoiden myöhempiin oppimistuloksiin voidaan arvioida (ns. opintopolkujen sujuvuus). 

Katso myös:

• Vihavainen, Paksula, Luukkainen: Extreme apprenticeship method in teaching programming for beginners, SIGCSE '11 Proceedings of the 42nd ACM technical symposium on Computer science education, ACM New York, NY, USA 2011