Tiedon tarve ja hakemisen ongelmia

Tieteellisessä tutkimuksessa tavoitteena on ratkaista tutkimusongelma, selvittää jokin ennen tuntematon kiinnostava asia. Tutkimustulos raportoidaan kirjallisesti muille tutkijoille tai tutkimuksen soveltajille. Samoin toimitaan kaikessa suunnittelutyössä. Selvittämiseen ja tutkimiseen tarvitaan tietoa, joka on luotava itse tai etsittävä muualta. Yleensä käytetään valmiita tietovarantoja ja yhdistellään niistä löytyviä tietoja samalla arvioiden tietojen laatua ja arvoa. Tehtävänä on pääasiassa vanhan tiedon uudenlainen koostaminen. Omat uudet löydökset muodostavat vain pienen osan kokonaisuudesta.

Olemassa olevan tiedon suuri määrä on keskeinen ongelma: Miten tiedon tulvasta löytää tarvitsemansa tiedot? Mistä halutut tiedot löytyvät? Miten voi varmistua löydetyn tiedon luotettavuudesta?

Tiedon etsiminen on tarpeen turhan työn välttämiseksi. Joskus voi kuitenkin olla helpompaa luoda jo olemassa oleva tieto itse uudelleen. Voi myös kysyä, onko etsittyä tietoa yleensä olemassa?

Halutun tiedon löytämiseksi on tunnettava millaisia tietovarantoja on olemassa ja miten tieto on niissä organisoitu kokonaisuuksiksi. Lisäksi on käytettävissä erilaisia työvälineitä halutun tiedon esille saamiseksi.

Perustietoa, raakatietoa, dataa ovat esim. omat muistiinpanot, arkistot, kortistot, rekisterit, koetulokset ja muut havainnot. Raaka tieto on usein oman toiminnan tuotosta, mutta sitä on myös saatavilla sekä vapaasti että kaupallisesti.

Jalostettu tieto on käsitelty ja järjestetty edellisistä ja aikaisemmasta jalostetusta tiedosta. Se on toimitettu julkaisuiksi, joita ovat raportit, kirjat, lehdet jne. Julkaisut ovat perinteisesti olleet paperilla, mutta viime aikoina sähköiset mediat ovat vallanneet alaa.

Hakutieto on aputietoa, jonka avulla voidaan etsiä haluttua tietoa. Apuna ovat luettelot, hakemistot, viitetiedot, tiivistelmät, tietopalveluoppaat jne. Sähköisissä medioissa voidaan käyttää myös erilaisia hakuohjelmistoja.

Tiedon tarpeet ja käyttökohteet ovat erilaisia. Suppea ja helppo tehtävä on etsiä yksittäistä faktatietoa kuten jonkun tutkijan sähköpostiosoitetta tai tietosanakirjamaista tietoa jonkin uuden käsitteen määritelmästä ja luonnehdinnasta. Monimutkainen ja laaja työ voi olla perusteellinen selvitys jonkin alan kaikista julkaisuista. Tehtävää voidaan usein rajoittaa pitäytymällä annetulla aikavälillä julkaistuun tai suorittamalla haku vain rajatusta lähdejoukosta jne. Tiedemaailman ja kaupallisen toiminnan erot on otettava huomioon. Kirjoittamiseen ryhdyttäessä tarpeellisia tietoja löytyy kirjoittamisen ja kielen oppaista, sanakirjoista jne.

Opinnäytetutkielmaa tehtäessä etsitään aluksi jo olemassaolevaa tietoa. Tällöin on hyvä tuntea tietolähteiden päätyypit ja tiedonhaun vaiheet. Aluksi löytyy viitetietoja eli bibliografisia tietoja. Näiden perusteella hankitaan asianomaiset dokumentit. Lähdekirjallisuuden lukeminen ja siitä oppiminen on keskeistä toimintaa.

Toisessa vaiheessa tuotetaan uutta tietoa (kokeet, kokeilut, tutkimus) ja yhdistellään eri tietovarannoista saatuja tietoja. Kun keitos on kiteytynyt aivoissa ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, on kirjoittamisen aika. Kirjoitelman laatimisesta ja esitystekniikasta on toimitettu erilliset oppaat.

Johdatus tiedon hankintaan
Tietolähteiden päätyypit