Jatko-opiskelun tavoitteet ja johtaminen

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opintojen tavoitteena on hankkia syvällinen perehtyneisyys johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan ja saavuttaa siinä valmius luoda uutta tieteellistä tietoa. Jatko-opinnot aloitetaan normaalisti FM-tutkinnon pohjalta, usein pro gradu -tutkielman aihepiiristä. Suuri osa jatko-opiskelijoista kuuluu ns. tutkijakouluihin.

Laitoksen jatko-opintotoimikunta koordinoi jatko-opiskelua. Jatkokoulutuksen sisällöt suunnitellaan erikoistumislinjoilla sekä tutkijakouluissa; suurin osa jatkokoulutuskursseista on yhteisiä syventävien opintojen kanssa. Koulutuksen muu johtaminen on kuvattu osiossa Peruskoulutus.

Jatko-opintotoimikunta päättää jatko-opintosuunnitelmien hyväksymisestä laitoksella, seuraa jatko-opintojen etenemistä ja ohjauksen laatua sekä käsittelee mahdolliset poikkeustilanteet. Jatko-opintotoimikunta on myös vastuussa laitoksen jatko-opintoseminaarin järjestämisestä.

Toimikuntaan nimetään kolme jäsentä. Toimikunnan sihteerinä toimii laitoksen tutkimuskoordinaattori. Jatko-opintotoimikunnan jäsenet nimetään kolmevuotiskaudeksi samalla aikataululla kuin laitoksen johtoryhmä.

Jatko-opintojen ohjaus

Jokaisella jatko-opiskelijalla on nimetty vastuullinen ohjaaja, jonka kanssa tutkimussuunnitelma on laadittu, ja joka sitoutuu opiskelijan ohjaukseen. Laitoksen käytäntönä on nimetä kullekin jatko-opiskelijalle myös kaksi mentoria, jotka antavat lisätukea.

Väitöskirjan varsinaisena ohjaajana toimii tyypillisesti professori tai laitoksella kiinteästi toimiva dosentti. Lisäksi lähiohjaajana voi toimia postdoc-tasoisia henkilöitä. Menestyksekkään jatko-opiskelun kannalta tärkeintä on, että ohjaajat ovat riittävän asiantuntevia, pysyviä ja ohjaukseen sitoutuneita.

Jatko-opiskelijaksi hakeminen ja jatko-opiskelijavalinta

Jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä päättää tiedekunta. Hakemus jatko-opiskelijaksi esitetään ensin laitoksen jatko-opintotoimikunnalle, joka päättää jatko-opintosuunnitelman hyväksymisestä laitoksella (eivät yksittäiset professorit). Toimikunnan professorijäsen allekirjoittaa hakemuksen toimikunnan hyväksynnän jälkeen.

Jatko-opiskelijavalinnan kriteereinä käytetään tiedekunnan päätöksen mukaisesti perustutkinnon opintomenestystä, tutkimussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman realistisuutta sekä ohjauksen saatavuutta. Laitoksella jatko-opintotoimikunta arvioi näitä tekijöitä ennen jatko-opintosuunnitelman hyväksymistä. Toimikunta voi myös palauttaa suunnitelman opiskelijalle ja ohjaajalle täydennettäväksi. Suunnitelma hyväksytään vain jos kaikki yllä mainitut tekijät ovat kunnossa ja kokonaisuutena suunnitelma jatkotutkinnon suorittamiseksi on uskottava. Pelkästään kurssien suorittamisesta kiinnostuneet opiskelijat ohjataan suorittamaan kursseja esim. erillisopintoina.

Jatko-opiskelijaksi haluava opiskelija ottaa pääsääntöisesti ensin yhteyttä mahdolliseen ohjaajaan (tai ohjaajiin) aiheesta ja ohjaussuhteesta sopimiseksi sekä jatko-opintosuunnitelman laatimiseksi. Mikäli opiskelija ei ole varma, kuka laitoksella sopisi parhaiten ohjaajaksi, voi hän ottaa yhteyttä jatko-opintotoimikuntaan, joka ohjaa opiskelijan soveltuvalle ohjaajalle hakemuksen valmistelua varten. Jos löytyy ohjaaja, joka on valmis sitoutumaan opiskelijan ohjaamiseen, hän valmistelee opiskelijan kanssa yhdessä jatko-opintosuunnitelman. Jatko-opiskelijaksi haluava toimittaa yhdessä ohjaajan kanssa tehdyn jatko-opintosuunnitelman laitoksen tutkimuskoordinaattorille paperilla ja sähköisesti. Toimikunta käsittelee hakemuksen ja lähettää sen edelleen tiedekuntaan päätettäväksi.

Jatko-opinnot voi laitoksella aloittaa milloin tahansa, erityisiä hakuaikoja ei ole. Jatko-opintotoimikunta kokoontuu tarvittaessa ja pyrkii käsittelemään kaikki saamansa hakemukset viikon kuluessa niiden jättämisestä.

Jatko-opinto-oikeutta ja sen hakemista koskevat säännöt ja lomakkeet ovat tiedekunnan jatkotutkintosivuilla.

Laitos on täsmentänyt tiedekunnan ohjeita kahdelta osin (mentorit, tutkimussuunnitelma). Näitä kuvataan seuraavassa. Laitoksen jatko-opintojen esittelysivulla annetaan käytännöllisiä ohjeita jatko-opinto-oikeuden hakemisesta ja jatko-opiskelusta.

Mentorit

Hakemuslomakkeeseen tulee mielellään kirjoittaa ehdotus kahdesta mentorista. Mentorien tehtävänä on tukea jatko-opintoja tapaamalla jatko-opiskelija vähintään kaksi kertaa vuodessa esim. posteriesittelyssä ja monipuolistamalla näkemystä väitöstyön sisällöstä, suunnasta ja merkityksestä. Mentorien roolina on rohkaista ja tukea jatko-opiskelijaa, ei arvioida tätä. Mentorit voivat olla laitoksen muista tutkimusryhmistä tai muista yliopistoista. Mikäli opiskelija on jonkin tutkijakoulun jäsen ja hänellä on mentorit tai vastaavat tutkijakoulun puolesta, käytetään samoja mentoreita. Mikäli opiskelijalla on monta ohjaajaa, nimetään mentoreita vastaavasti vähemmän.

Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelman toivottu pituus laitoksella on 4-5 sivua. Tutkimussuunnitelmasta on käytävä ilmi vähintään seuraavat kohdat:

1. Tutkimusalueen nykyinen tilanne (state-of-the-art)
2. Suunniteltu tutkimus mukaanlukien menetelmät
3. Odotetut tutkimustulokset ja aikataulu, mukaanlukien arvioitu väittelyaika
4. Mahdollisimman konkreettiset tavoitteet kahden ensimmäisen vuoden osalta
5. Rahoitussuunnitelma
6. Lähdeviitteet

Esimerkkejä tutkimussuunnitelmista on laitoksen jatko-opintosivuilla.

Opiskelijan ja ohjaajien oikeudet ja velvollisuudet

Tiedekunnan mukaan jatko-opiskelijalla ja ohjaajalla on seuraavat oikeudet ja velvollisuudet (ks. [1]).

Jatko-opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet:

• oikeus saada säännöllisesti ohjausta
• velvollisuus päivittää ja hyväksyttää laitoksella jatko-opintosuunnitelma vähintään kerran vuodessa
• velvollisuus raportoida tutkimuksen ja opintojen etenemisestä säännöllisesti
• velvollisuus ilmoittaa vastuulliselle ohjaajalleen mikäli jatko-opintojen suorittaminen viivästyy huomattavasti jatko-opintosuunnitelmaan merkitystä
• velvollisuus osallistua laitoksen toimintaan (opetus- tai laitostehtäviin) mikäli opiskelijalla on työpiste laitoksella, kuitenkin siten ettei jatko-opintojen eteneminen hidastu.

Vastuullisen ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet:

• velvollisuus antaa säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyössä että opinnoissa
• velvollisuus seurata jatko-opiskelijan tutkimustyön ja opintojen etenemistä
• velvollisuus huolehtia jatko-opiskelijan ohjauksen jatkuvuudesta, mikäli vastuullinen ohjaaja ei virkavapauden tai jonkun muun syyn takia pysty itse jatkamaan ohjaussuhdetta
• oikeus irtisanoutua ohjaussuhteesta, mikäli jatko-opiskelija ei osaltaan täytä jatko-opintosuunnitelmassaan antamiaan sitoumuksia.

Lisäksi vastuullisen ohjaajan ja laitoksen velvollisuutena on tukea jatko-opiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön.

Jatkokoulutuksen toteutus

Jatko-opinnot jakautuvat kurssiopintoihin sekä tieteellisen tutkimuksen toteutukseen ja raportointiin väitöskirjana (ja/tai lisensiaatintutkielmana). Jatko-opintoihin kuuluu oman aineen syventäviä opintoja, sivuaineopintoja ja mahdollisia tutkijanuraa tukevia opintoja kuten yliopistopedagogiikan kursseja. Laitoksen kurssit järjestetään Peruskoulutus-osion kuvaamalla tavalla, minkä lisäksi tutkijakoulut järjestävät omia kurssejaan.

Jatko-opintoseminaari

Jatko-opintotoimikunta on vastuussa laitoksen jatko-opiskelijoille tarkoitetun jatko-opiskelijaseminaarin järjestämisestä. Seminaari on pakollinen kaikille 1.8.2008 jälkeen aloittaneille jatko-opiskelijoille.

Yksi seminaarin keskeinen toimintamuoto on opiskelijoiden omat esitelmät. Erityisesti jokainen opiskelija pitää esitelmän omasta tutkimuksestaan kahden vuoden opiskelujen jälkeen. Esitelmässä opiskelija esittelee saavuttamiaan tutkimustuloksia sekä suunnitelman väitöskirjan loppuunsaattamisesta. Seminaarissa käsitellään myös tieteellistä työtä, mm. tutkimusta, tieteellistä kirjoittamista ja esiintymistä, sekä arvioidaan ja annetaan palautetta toisten jatko-opiskelijoiden tutkimustyöstä.

Lisätietoja seminaarista seminaarin kotisivulta.

Tutkijakoulut

Tutkijakoulut täydentävät laitoksen syventävien opintojen tarjontaa tutkijakoulutettaville suunnatuilla omilla kursseillaan. Lisäksi tutkijakoulut rahoittavat jatko-opintoja ja järjestävät jatko-opintojen ohjausta laitostason ohjauksen ohelle.

Laitos osallistuu neljän tutkijakoulun toimintaan:

• Hecse - Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering. Hecse on osa kansallista verkostoa Network of Finnish Graduate Schools in Information Technology (Figsit)
• ComBi - Graduate School in Computational Biology, Bioinformatics and Biometry
• KIT-tutkijakoulu - Kieliteknologiaverkoston tutkijakoulu
• Sose - Graduate School on Software Systems and Engineering

Edelläolevien lisäksi HIIT on mukana tutkijakouluissa:

• UCIT - Graduate School in User-Centered Information Technology
• GEBSI - Graduate School for Electronic Business and Software Industry

Tutkijakoulujen sivuilla kerrotaan jatko-opiskelijoiden valinnasta ja annetaan hakuohjeet. Lisäksi kerrotaan jatko-opintojen aloittamisesta, ohjauksesta ja seurannasta, väitöskirjan formaatista sekä valmistumisesta.

Jatko-opintojen seuranta

Jokainen jatko-opiskelija toimittaa jatko-opintotoimikunnalle raportin opintojensa edistymisestä vuosittain. Raporttiin sisältyvät päivitetty opintosuunnitelma ja tutkimussunnitelma. Edistymisraportit toimitetaan jatko-opintotoimikunnan sihteerille sähköisesti.

Päivitetystä tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi lyhyesti siihen asti saavutetut tulokset sekä mahdollisimman yksityiskohtainen suunnitelma tutkimusen seuraavista vaiheista. Kahden vuoden jatko-opintojen jälkeen tulee tutkimussuunnitelmassa olla mukana selkeä väitöskirjasuunnitelma, josta käy ilmi, miten ja millä aikataululla opiskelija aikoo saattaa väitöskirjansa valmiiksi.

Vuosittain opiskelija käy ohjaajansa ja mentoreidensa kanssa ohjaus- ja mentorikeskustelut. Ohjauskeskustelu voidaan yhdistää normaaliin vuosittaiseen kehityskeskusteluun.

Edistymisraportti voidaan laatia siten, että samaa raporttia voi käyttää niin laitokselle kuin tutkijakouluun raportoidessa.

Jatkokoulutukseen liittyy muodollinen etenemisen seuranta tiedekunnan ohjeistamalla tavalla: pitkään jatko-opiskelijana olleen opiskelijan on uudistettava jatko-opintosuunnitelmansa (haettava suunnitelmalle jatko-opintotoimikunnan hyväksyntä) ennen vuotuista opiskelijaksi ilmoittautumistaan.

Tutkimuskoordinaattori pitää yllä listaa laitoksen jatko-opiskelijoista, ohjaajista, aiheista ja aikataulusta.

Viimeistelykausi

Siirtymäkauden 2008-10 aikana laitos voi hyvin perustellusta hakemuksesta ottaa jatko-opintojen loppuvaiheessa olevan opiskelijan lyhyeen toimintamenorahoitteiseen työsuhteeseen väitöskirjan viimeistelyä varten. Edellytyksenä on toimintamenorahojen riittävyys ja vakuuttava näyttö siitä, että väitöskirja valmistuu tänä aikana. Tämän kauden tarkoituksena on mahdollistaa täysipäiväinen keskittyminen väitöskirjan loppuun saattamiseksi ilman muita velvollisuuksia (esim. opetus, projektityöt). Viimeistelykautta haettaessa on väitöskirjan kokoonpanon oltava selvillä; toisin sanoen viimeistelykaudella ei rahoiteta uusien tutkimustulosten tekemistä vain pelkästään väitöskirjan viimeistelyä. Nippuväitöskirjojen osalta väitöskirjaan kuuluvien julkaisujen on pääsääntöisesti oltava hyväksyttyjä, mutta viimeistelykausihakemukseen voidaan sisällyttää myös julkaistavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia kuitenkin niin, että ne eivät muodosta merkittävää osaa väitöskirjan sisällöstä. Viimeistelyrahoitusta ei uusita.

Hakemus viimestelykaudesta toimitetaan laitoksen tutkimuskoordinaattorille sähköpostilla. Jatko-opintotoimikunta harkitsee jokaisen hakemuksen kohdalla tapauskohtaisesti viimeistelykauden tarpeen. Tarkemmat ohjeet löytyvät laitoksen jatko-opintosivuilla.

Ohjeistus

Tiedekunta ylläpitää ohjeita jatkotutkinto-opiskelusta. Laitoksella on koottu erillliseen ohjesivuluonnokseen kattava paketti konkreettisia ohjeita jatko-opintojen aloittamisesta, niiden suorittamisesta ja tutkimuksen tekemisestä sekä valmistumisesta, väitöskirjan painamisesta väitöstilaisuuden ja karonkan järjestämiseen.