Laitoksen blogissa käsitellään ajankohtaisia tietojenkäsittelytiedettä tai laitosta koskevia asioita. Blogia toimittaa provokatorisistakin kirjoituksistaan tunnettu professori Jukka Paakki. Kommentointi ja keskustelu on toivottavaa ja suorastaan pakollista.

International department blog

Summer Trip to Porvoo, 14 August 2015
The CS Blog Task Force
10
1

Huipulla vai pohjalla?

Kuten saimme 12.5. lukea laitoksen pääuutisista, on Helsingin yliopisto ränkätty maailmanlaajuisesti sijoille 51-100 tietojenkäsittelytieteessä. Onko rakas laitoksemme siis maailman huipulla vai mutasarjassa?

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on yliopistoja ryhdytty panemaan paremmuusjärjestykseen oikein urakalla. Tunnetuin ränkkäysjärjestelmä on ns. ”Shanghai-lista”, jonka Shanghain Jiao Tong -yliopisto julkaisi ensimmäisen kerran vuonna 2003 ja jota ylläpidetään nykyisin nimellä Academic Ranking of World Universities. Helsingin yliopisto on tuoreimmalla, vuonna 2010 julkaistulla listalla sijalla 72 ja eurooppalaisten yliopistojen joukossa sijalla 22. Muut suomalaiset yliopistot ovat todella kaukana kärjestä: Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoilla 301-400, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto sijoilla 401-500. Shanghai-listan kärki on jenkkipainotteinen, sillä yhdysvaltalaisia on 20 parhaan yliopiston joukossa peräti 17 kappaletta, kärjessä Harvard University, University of California, Berkeley ja Stanford University. Parhaat eurooppalaiset yliopistot ovat brittien ylpeydet, Cambridge sijalla 5 ja Oxford sijalla 10.
Nyt uutisoitu ränkkäys ei ole Shanghai-lista vaan sen vahvin kilpailija, QS World University Rankings, joka lanseerattiin vuonna 2004 Isossa-Britanniassa. Kotikenttäetua on selvästikin osattu hyödyntää, sillä tämän järjestelmän tuoreimmalla yleislistalla (2010) on seitsemän parhaan joukossa peräti neljä brittiläistä yliopistoa ja kärjessä Cambridge. Helsingin yliopiston sijoitus on 75. eli lähes täsmälleen sama kuin Shanghai-listalla. Seuraavat suomalaiset ovat Turun yliopisto (211.) ja Aalto-yliopisto (250.). Järjestelmää on tänä vuonna viritetty ryhtymällä ränkkäämään (rääkkäämään?) kokonaisten yliopistojen lisäksi niiden edustamia yksittäisiä tieteenaloja, tietojenkäsittelytiede mukaan lukien.
Yliopistojen sijoitukset vaihtelevat listoilla sen mukaan, millä tavoin niissä painotetaan kutakin akateemista aktiviteettia. Nyt tapetilla olevassa QS World University Rankingsissa tieteenalaa Computer Science & Information Systems arvioidaan kolmella kriteerillä, academic, employer ja citations. Näistä academic mittaa yliopiston akateemista mainetta, employer yliopiston mainetta työnantajien keskuudessa ja citations tutkijoiden tuottamien julkaisujen viittausindeksiä. Academic- ja employer-arvot saadaan laajoilla kyselyillä, citations-arvo puolestaan lasketaan tunnetuista julkaisutietokannoista. Kriteerien painoarvo pistelaskennassa on: academic 40 %, employer 30 %, citations 30 %.
Listan kärjessä on ennalta arvattavia yliopistoja: (1) Massachusetts Institute of Technology (MIT, USA) yhteispistemäärällä 85,6, (2) Stanford University (USA) 83,1, (3) University of Cambridge (UK) 75,5. Kriteerillä academic maksimin (100) saa MIT, kriteerillä employer Cambridge ja kriteerillä citations California Institute of Technology (Caltech, USA). Silmiin pistää, että varsin hyvinkin sijoittuneiden aasialaisten yliopistojen citations-pisteet ovat kautta linjan matalalla mutta academic- ja/tai employer-pisteet puolestaan korkealla. Ainakaan Aasiassa siis huonolla tieteellisellä tutkimuksella ei ole negatiivista vaikutusta yliopistojen maineeseen.
Varsinainen kummajainen on välille 101-150 ränkätty Bangor University (UK), jonka saamat citations-piseet ovat huippuluokkaa (86,9) mutta sekä academic- että employer-pisteet täysin ala-arvoiset (3,3 – 3,1). Jos ovat Aasiassa arvot sekaisin, ovat ne näköjään sitä myös Walesissa, jossa huipputason tieteellisellä tutkimuksella on valtava negatiivinen vaikutus yliopiston maineeseen.
Oma tietojenkäsittelytieteen laitoksemme pääsee sijalle 83, siis samoille hujakoille kuin koko Helsingin yliopisto. Sijoituksemme paranee, kun supistamme taktisesti maantieteellistä reviiriä: Euroopan mestaruuskisoissa olemme sijalla 24, mutta sekä Pohjoismaiden että Suomen mestaruuskisoissa tulee komea voitto. Suurinta tyydytystä tunnemme kuitenkin siitä, että lyömme kirkkaasti (pistein 30,5 – 28,7) rakkaimman vihollisemme, Aalto-yliopiston, joka on Suomen kakkonen, Pohjoismaiden kolmonen ja Euroopassa sijalla 30.
Saamme academic-pisteitä 25,6, employer-pisteitä 28,2 ja citations-pisteitä 39,4, joten pärjäämme suhteellisesti parhaiten tieteellisessä julkaisutuotannossa. Aallon vastaava jakauma on 16,5 – 38,9 – 34,8, joten jostain täysin käsittämättömästä syystä kelvottomat työnantajat arvostavat tieteellisiä luusereita enemmän kuin tunnollista työtä tekeviä hikisiä puurtajia. Aalto-yliopisto pitäisikin siirtää välittömästi Aasiaan muiden samanhenkisten yliopistojen seuraan. Profiililtaan meitä lähinnä (24,0 – 26,9 – 42,5) on Queensland University of Technology, joten opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa on lisättävä Australian suuntaan.
Mutta onko meidän syytä olla tyytyväisiä vai pettyneitä? Riippuu varmaankin siitä, mihin sijoitustamme verrataan. Helsingin yliopiston johto on julkisuudessa kehua retostellut vastaavantasoisilla sijoituksilla, joten herrojen näkökulmasta voimme olla tyytyväisiä. Voimme lisäksi elvistellä sillä, että pohjoismaisella tasolla sijoitumme jopa selvästi paremmin kuin emoyliopistomme, jonka edellä yliopistojen QS World University Rankingsissa ovat Kööpenhaminan yliopisto (45.), Uppsalan yliopisto (62.) ja Lundin yliopisto (72.).
Toisaalta MM-kisojen sija 83 olisi kansallinen katastrofi esimerkiksi keihäänheitossa ja jääkiekossa, vaikkakin jälkimmäisessä Pohjoismaiden mestaruus vähän lievittäisi häpeää. Urheilun saralla ko. lajit ovat tosin huonoja vertailukohteita, koska niitä ei harrasteta yhtä laajalti kuin tietojenkäsittelytiedettä. Vertailukohteeksi onkin valittava urheilulaji, joka on globaali ja jolla on vakiintunut ränkkäysjärjestelmä. Sellaisia ovat tennis ja golf.
Tuoreimmilla tenniksen maailmanlistoilla (16.5.) parhaiten sijoittunut suomalainen on Jarkko Nieminen sijalla 50. Golfin maailmanlistoilla (15.5.) parhaan suomalaisen, Mikko Ilosen, sijoitus on puolestaan 225, eli jossakin Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston paikkeilla. Tästä voidaan vetää se aukoton johtopäätös, että laitoksemme menestyy kansainvälisesti paremmin kuin suomalainen golf mutta huonommin kuin suomalainen tennis.
Tennis antaa meille myös uskoa parempaan, onhan Jarkko Nieminen ollut parhaimmillaan peräti maailmanlistan sijalla 13: kovalla harjoittelulla ja vahvalla itseluottamuksella voi laitoskin vielä jonain päivänä yltää tietojenkäsittelytieteen maailmanlistan sijalle 13 ja pudottaa siltä Princeton Universityn.

Vaikka kommentoida voi anonyymisti, niin toiveena on että oman nimen laittaisi viestin loppuun tai kommentoisi sisäänkirjautuneena, jolloin käyttäjätunnus näkyy viestin alussa.

Lisää kommentti

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään kirjautumattomille käyttäjille, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
7 + 12 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.

Kommentit

"Silmiin pistää, että varsin

"Silmiin pistää, että varsin hyvinkin sijoittuneiden aasialaisten yliopistojen citations-pisteet ovat kautta linjan matalalla mutta academic- ja/tai employer-pisteet puolestaan korkealla."

Käsitykseni mukaan Aasialaisiin artikkeleihin viitataan järjestään vähemmän kuin Eurooppalaisiin. Syy on paperien laadun lisäksi varmasti myös osittain historiallinen.

Ks. esim. htp://www.nsf.gov/statistics/nsf07319/pdf/nsf07319.pdf

Employer-pisteistä

Ei varmaan voida olettaa, että suomalaiset työnantajat tuntisivat tai arvostaisivat laitoksemme tutkimusta, kun edes omat opiskelijamme eivät tiedä mitä Exactumin yläkerroksissa tapahtuu. Tutkimuksen esittely eritoten kanditason opiskelijoille - ja tämän jälkeenhän meiltä lähdetään työelämään, mitäpä sillä gradulla - on melkoisen olematonta: esimerkiksi tutkimuksen huippuyksikkö on terminäkin monelle täysin vieras.

Toki muutama valopää aina loistaa omalla innostuksellaan ja halullaan ottaa selvää; mutta keskiverto-opiskelijalle tutkimus on jotain, mitä ne valopäät tekevät siellä norsunluutornissaan, eikä se liity mitenkään laitoksella opiskeluun. Akateemista sivistystä peräänkuuluttaen siis vain.

opiskelija

 

Jukka Paakki on ohjelmistojärjestelmien linjan vastuuprofessori, laitoksen entinen esimies ja tiedekunnan entinen dekaani.

  

 

04.02.2013 - 11:08

Nyt kaikki pelaamaan akateemista Bullshit-bingoa!

25.10.2012 - 12:36

Osana syksyn Johdatus tekoälyyn -kurssia järjestettiin kurssin opiskelijoiden kesken shakkiturnaus. Tehtävä oli toteuttaa yksi tärkeimmistä shakkialgoritmin eli "shakkibotin" osista eli heuristinen arviointikriteeri, joka liittää annettuun pelitilanteeseen numeerisen arvion siitä, kumpi pelaaja on niskan päällä. Heuristiikka on tarpeen, koska shakkipelissä ei kaikkia mahdollisia pelejä ehditä käydä läpi niiden suuren määrän takia.

07.09.2012 - 13:15

Kansainvälisiä esikuvia seuraten on Suomeen nyt saatu Julkaisufoorumihankkeen tuloksena tieteellisten julkaisukanavien ensimmäinen laatuluokitus. Yhteensä noin 22 000 tieteellistä julkaisukanavaa (lehdet, kongressisarjat, kirjankustantajat) on luokiteltu kolmeen laatuluokkaan (tasot 1, 2, ja 3) eli perustasoisiin, johtaviin (noin 15 % kaikista) ja korkeimman tason (noin 5 % kaikista) tieteellisiin julkaisukanaviin. Luokitustyö tehtiin 23 tieteenalakohtaisessa arviointipaneelissa Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan organisoimana.

31.05.2012 - 17:11

Tiedekunta laski keväällä tilastoja jatko-opintojen kestosta ja tohtorien iästä. Hyvä uutinen: tietojenkäsittelytieteessä tohtorin tutkintoon kuluva aika on 5.3 vuotta (mediaani), ei siis ihan hirmuisesti enemmän kuin tavoitteena oleva 4 vuoden aika. Huono uutinen: väittelyyn kuluva aika ei ole yrityksistä huolimatta lyhentynyt 12 viime vuoden aikana (ks. kuva). Pienistä lukumääristä johtuvaa vaihtelua on toki ollut, muttei selvää muutossuuntaa.

14.03.2012 - 19:09

Tämä artikkeli on pitkälti oman turhautumiseni purkamista, koska erityisesti viimeisen reilun vuoden aikana opiskelijoiden laiskuus ja viitsimättömyys tuntuvat saavuttaneen aivan uusia huippuja. Vaikka tämä artikkeli onkin vain ihan ikioma mielipiteeni, olen keskusteluissa muiden opettajien kanssa havainnut, että heidän kokemuksensa ovat vahvasti samansuuntaisia.

02.02.2012 - 13:17

Lyhyesti

Stanfordin yliopisto järjesti syksyllä 2011 kolme MOOC-kurssia (massive open online course), joille voi osallistua kuka tahansa. Kurssit käsittelivät tekoälyä, koneoppimista ja tietokantoja. Kahdesta ensinmainitusta luvattiin HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijoille opintopisteitä.

04.10.2011 - 18:12

Perusohjelmointikurssien tavoite ei oikeasti ole jonkun yksittäisen ohjelmointikielen kieliopin oppiminen ja sen mahdollinen soveltaminen. Kaiken alkuvaiheen opinnoissa tehdyn ohjelmoinnin taakse on piilotettu huomattavasti yleishyödyllistä harjoittelua.

25.08.2011 - 16:26
Laajassa ”trendence Graduate Barometer” –kyselyssä selvitetään säännöllisesti eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä heidän opinnoistaan sekä heidän tulevalle työuralle asettamiaan odotuksia. Vastikään on julkaistu viimeisimmän, syksyllä 2010 toteutetun selvityksen tulokset. Kyselyyn osallistui yhteensä 310 945 opiskelijaa 24 maasta ja 1077 yliopistosta. Suomesta mukana oli mm. 568 kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Koska selvityksen kohdealueina ovat taloustieteet, (tieto)tekniikka ja luonnontieteet, olivat Helsingin yliopiston edustajat pääasiassa matematiikan ja tilastotieteen (65,8 %) sekä tietojenkäsittelytieteen (36,2 %) opiskelijoita.
13.06.2011 - 14:41

Ulkomainen kollegani ihmettelee suuresti joitakin laitoksemme käytäntöjä, joita hän ei millään pysty ymmärtämään. Kun hän päätyy toistuvasti tivaamaan käytäntöihin hyviä perusteluja minulta, olen joutunut yllätyksekseni tunnustamaan, että en lopulta osaa selittää, miksi niihin on ajauduttu.

18.05.2011 - 11:50

Kuten saimme 12.5. lukea laitoksen pääuutisista, on Helsingin yliopisto ränkätty maailmanlaajuisesti sijoille 51-100 tietojenkäsittelytieteessä. Onko rakas laitoksemme siis maailman huipulla vai mutasarjassa?

02.05.2011 - 16:32

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt laitoksen RAGE-tutkimusryhmälle kolmeksi vuodeksi rahoitusta ketterän opetuksen kehittämiseen ja tutkimiseen. Mutta mitä on ”ketterä opetus”, ja onko laitoksen opettajilla oikeutusta käyttää ohjelmistokehittäjien pyhää varattua sanaa ”ketterä” omiin tarpeisiinsa?

13.04.2011 - 15:18

Laitosta ei – ainakaan meidän omasta mielestämme – tunneta riittävän hyvin. Suurin syyllinen on tietenkin asiantuntematon valtamedia, joka säännön mukaan unohtaa meidät silloin kun se alan tutkimuksesta tai opetuksesta jotain uutisoi.

Syndicate content