Laitoksen blogissa käsitellään ajankohtaisia tietojenkäsittelytiedettä tai laitosta koskevia asioita. Blogia toimittaa provokatorisistakin kirjoituksistaan tunnettu professori Jukka Paakki. Kommentointi ja keskustelu on toivottavaa ja suorastaan pakollista.

International department blog

Summer Trip to Porvoo, 14 August 2015
The CS Blog Task Force
10
1

Isänmaalliset ja viisaat opiskelijamme

Laajassa ”trendence Graduate Barometer” –kyselyssä selvitetään säännöllisesti eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä heidän opinnoistaan sekä heidän tulevalle työuralle asettamiaan odotuksia. Vastikään on julkaistu viimeisimmän, syksyllä 2010 toteutetun selvityksen tulokset. Kyselyyn osallistui yhteensä 310 945 opiskelijaa 24 maasta ja 1077 yliopistosta. Suomesta mukana oli mm. 568 kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Koska selvityksen kohdealueina ovat taloustieteet, (tieto)tekniikka ja luonnontieteet, olivat Helsingin yliopiston edustajat pääasiassa matematiikan ja tilastotieteen (65,8 %) sekä tietojenkäsittelytieteen (36,2 %) opiskelijoita.
Helsingin yliopiston opiskelijat ovat valinneet sekä yliopistonsa että sen yksittäiset kurssinsa pääasiassa kurssien sisällön ja rakenteen perusteella (78,4 %), opetuksen laadun perusteella (66,6 %) ja hyvän akateemisen maineen perusteella (53,5 %). Mielenkiintoinen ero on havaittavissa vastaaviin selvityksiin vuosilta 2008 ja 2009, jolloin molempina vuosina opetuksen laatu oli tärkein valintakriteeri (77,9 % ja 75,4 %). Ero selvityksissä johtuu varmaankin siitä, että kyseisinä vuosina enemmistö vastaajista oli tietojenkäsittelytieteen eikä matematiikan ja tilastotieteen opiskelijoita (97,3 % vs. 10,3 % vuonna 2008 ja 93,0 % vs. 8,9 % vuonna 2009). Laitoksemme opetuksen laatu vetoaa siis opiskelijoihin enemmän kuin matematiikan ja tilastotieteen laitoksen opetuslaatu.
Samankaltainen ero havaittiin kysyttäessä, miten hyväksi Helsingin yliopisto on opiskelun aikana koettu tietyillä osa-alueilla: opetuksen laadun totesi 79,9 % opiskelijoista hyväksi vuonna 2008 ja 82,0 % vuonna 2009, kun taas vastaava prosenttiosuus oli vain 74,6 vuonna 2010. Opetuksen laadun lisäksi tietotekniikka on paremmassa jamassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella kuin matematiikan ja tilastotieteen laitoksella: siihen oli peräti 94,3 % opiskelijoista tyytyväisiä vuonna 2008 ja 87,5 % vuonna 2009, kun vuonna 2010 tyytyväisiä oli vain 79,9 %.
Kansainvälisessä vertailussa on muutama varsin kiinnostava tulos. Ensinnäkin suomalaiset opiskelijat ja Helsingin yliopiston opiskelijat erityisesti ovat nationalisteja ja rakastavat armasta kotimaataan eivätkä näe mitään syytä lähteä ulkomaille suorittamaan maisterintutkintoaan: ainoastaan 28,2 % Helsingin yliopiston opiskelijoista ja 30,2 % kaikista suomalaisista opiskelijoista oli kiinnostunut opiskelusta ulkomailla, kun vastaava osuus koko vastaajajoukossa oli 50,5 %. Eniten muille maille halukkaita oli Turkissa (88,5 %), Kreikassa (76,9 %) ja Romaniassa (70,5 %) ja Suomea vähemmän ainoastaan Slovakiassa (19,8 %) ja Tsekin tasavallassa (27,3 %). Meidän ei onneksi tarvitse pelätä suurten opiskelijamassojen vyöryä pilaamaan omaa lintukotoamme, sillä Suomi ei näytä juurikaan kiinnostavan eurooppalaista nuorta älymystöä: suurinta kiinnostusta osoittaneessa Tsekin tasavallassakin tänne haluavien osuus oli vain 12,4 % ja esimerkiksi Isossa Britanniassa lähes olematon 1 %.
Mielenkiintoisimmat tulokset saatiin kysyttäessä opiskelijoiden odotuksia heidän ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työpaikastaan. Helsingin yliopiston opiskelijoiden odottama vuosiansio (35.021,80 €) on kärkipäässä, sillä enemmän haluavat vain sveitsiläiset (53.114,70 €), norjalaiset (52.956,90 €), tanskalaiset (49.942,00 €), saksalaiset (44.342,60 €) ja ruotsalaiset (35.415,70 €). Todettakoon, että käpistelijät ovat ahneempia kuin matemaatikot ja tilastotieteilijät, sillä heidän ollessaan aiemmissa selvityksissä enemmistönä myös palkkatoiveet olivat suurempia (37.978 € vuonna 2008 ja 40.535 € vuonna 2009).
Opiskelijamme eivät kuitenkaan ole valmiita tekemään liikaa työtä palkkansa eteen. Kun eurooppalaiset alan opiskelijat ovat valmiita työskentelemään keskimäärin 43,7 tuntia viikossa, riittää Helsingin yliopiston opiskelijoilla työintoa vain 40 viikkotyötuntiin. Laiskempia työntekijöitä ei tulevaisuudessa löydy mistään muualta Euroopasta koko Suomenkin keskiarvon ollessa sentään 41,2 tuntia. Muut korkeaa palkkaa odottavat opiskelijat ovat myös valmiita tekemään sen eteen kunnolla töitä: sveitsiläiset 43,9 tuntia viikossa, norjalaiset 41,9 tuntia, tanskalaiset 41,9 tuntia, saksalaiset 43,5 tuntia ja ruotsalaiset peräti 44,8 tuntia. Jopa Euroopan surkeimpaan alkupalkkaan (7.552,50 € kuukaudessa) tyytyvät bulgarialaiset ovat valmiita paiskomaan töitä selvästi meikäläisiä enemmän (42,3 tuntia viikossa).
Yhteenvetona voi todeta, että laaja selvitys osoittaa aukottomasti, kuinka isänmaallisia ja fiksuja opiskelijamme ovat. He rakastavat kotimaataan ja omaa opinahjoaan, suhtautuvat tulevaisuuteensa optimistisesti ja noudattavat koko sydämellään ikiaikaista kansallista periaatettamme: ”hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä”.
 

Vaikka kommentoida voi anonyymisti, niin toiveena on että oman nimen laittaisi viestin loppuun tai kommentoisi sisäänkirjautuneena, jolloin käyttäjätunnus näkyy viestin alussa.

Lisää kommentti

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään kirjautumattomille käyttäjille, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
2 + 17 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.

Kommentit

laiskuus

Omalta osaltani laiskuuteen kannustaa se ettei meillä ole ollut tapana maksaa yli 37,5 menevistä työtunneista.

 

Jukka Paakki on ohjelmistojärjestelmien linjan vastuuprofessori, laitoksen entinen esimies ja tiedekunnan entinen dekaani.

  

 

04.02.2013 - 11:08

Nyt kaikki pelaamaan akateemista Bullshit-bingoa!

25.10.2012 - 12:36

Osana syksyn Johdatus tekoälyyn -kurssia järjestettiin kurssin opiskelijoiden kesken shakkiturnaus. Tehtävä oli toteuttaa yksi tärkeimmistä shakkialgoritmin eli "shakkibotin" osista eli heuristinen arviointikriteeri, joka liittää annettuun pelitilanteeseen numeerisen arvion siitä, kumpi pelaaja on niskan päällä. Heuristiikka on tarpeen, koska shakkipelissä ei kaikkia mahdollisia pelejä ehditä käydä läpi niiden suuren määrän takia.

07.09.2012 - 13:15

Kansainvälisiä esikuvia seuraten on Suomeen nyt saatu Julkaisufoorumihankkeen tuloksena tieteellisten julkaisukanavien ensimmäinen laatuluokitus. Yhteensä noin 22 000 tieteellistä julkaisukanavaa (lehdet, kongressisarjat, kirjankustantajat) on luokiteltu kolmeen laatuluokkaan (tasot 1, 2, ja 3) eli perustasoisiin, johtaviin (noin 15 % kaikista) ja korkeimman tason (noin 5 % kaikista) tieteellisiin julkaisukanaviin. Luokitustyö tehtiin 23 tieteenalakohtaisessa arviointipaneelissa Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan organisoimana.

31.05.2012 - 17:11

Tiedekunta laski keväällä tilastoja jatko-opintojen kestosta ja tohtorien iästä. Hyvä uutinen: tietojenkäsittelytieteessä tohtorin tutkintoon kuluva aika on 5.3 vuotta (mediaani), ei siis ihan hirmuisesti enemmän kuin tavoitteena oleva 4 vuoden aika. Huono uutinen: väittelyyn kuluva aika ei ole yrityksistä huolimatta lyhentynyt 12 viime vuoden aikana (ks. kuva). Pienistä lukumääristä johtuvaa vaihtelua on toki ollut, muttei selvää muutossuuntaa.

14.03.2012 - 19:09

Tämä artikkeli on pitkälti oman turhautumiseni purkamista, koska erityisesti viimeisen reilun vuoden aikana opiskelijoiden laiskuus ja viitsimättömyys tuntuvat saavuttaneen aivan uusia huippuja. Vaikka tämä artikkeli onkin vain ihan ikioma mielipiteeni, olen keskusteluissa muiden opettajien kanssa havainnut, että heidän kokemuksensa ovat vahvasti samansuuntaisia.

02.02.2012 - 13:17

Lyhyesti

Stanfordin yliopisto järjesti syksyllä 2011 kolme MOOC-kurssia (massive open online course), joille voi osallistua kuka tahansa. Kurssit käsittelivät tekoälyä, koneoppimista ja tietokantoja. Kahdesta ensinmainitusta luvattiin HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijoille opintopisteitä.

04.10.2011 - 18:12

Perusohjelmointikurssien tavoite ei oikeasti ole jonkun yksittäisen ohjelmointikielen kieliopin oppiminen ja sen mahdollinen soveltaminen. Kaiken alkuvaiheen opinnoissa tehdyn ohjelmoinnin taakse on piilotettu huomattavasti yleishyödyllistä harjoittelua.

25.08.2011 - 16:26
Laajassa ”trendence Graduate Barometer” –kyselyssä selvitetään säännöllisesti eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä heidän opinnoistaan sekä heidän tulevalle työuralle asettamiaan odotuksia. Vastikään on julkaistu viimeisimmän, syksyllä 2010 toteutetun selvityksen tulokset. Kyselyyn osallistui yhteensä 310 945 opiskelijaa 24 maasta ja 1077 yliopistosta. Suomesta mukana oli mm. 568 kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Koska selvityksen kohdealueina ovat taloustieteet, (tieto)tekniikka ja luonnontieteet, olivat Helsingin yliopiston edustajat pääasiassa matematiikan ja tilastotieteen (65,8 %) sekä tietojenkäsittelytieteen (36,2 %) opiskelijoita.
13.06.2011 - 14:41

Ulkomainen kollegani ihmettelee suuresti joitakin laitoksemme käytäntöjä, joita hän ei millään pysty ymmärtämään. Kun hän päätyy toistuvasti tivaamaan käytäntöihin hyviä perusteluja minulta, olen joutunut yllätyksekseni tunnustamaan, että en lopulta osaa selittää, miksi niihin on ajauduttu.

18.05.2011 - 11:50

Kuten saimme 12.5. lukea laitoksen pääuutisista, on Helsingin yliopisto ränkätty maailmanlaajuisesti sijoille 51-100 tietojenkäsittelytieteessä. Onko rakas laitoksemme siis maailman huipulla vai mutasarjassa?

02.05.2011 - 16:32

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt laitoksen RAGE-tutkimusryhmälle kolmeksi vuodeksi rahoitusta ketterän opetuksen kehittämiseen ja tutkimiseen. Mutta mitä on ”ketterä opetus”, ja onko laitoksen opettajilla oikeutusta käyttää ohjelmistokehittäjien pyhää varattua sanaa ”ketterä” omiin tarpeisiinsa?

13.04.2011 - 15:18

Laitosta ei – ainakaan meidän omasta mielestämme – tunneta riittävän hyvin. Suurin syyllinen on tietenkin asiantuntematon valtamedia, joka säännön mukaan unohtaa meidät silloin kun se alan tutkimuksesta tai opetuksesta jotain uutisoi.

Syndicate content