Laitoksen blogissa käsitellään ajankohtaisia tietojenkäsittelytiedettä tai laitosta koskevia asioita. Blogia toimittaa provokatorisistakin kirjoituksistaan tunnettu professori Jukka Paakki. Kommentointi ja keskustelu on toivottavaa ja suorastaan pakollista.
International department blog
Summer Trip to Porvoo, 14 August 2015
The CS Blog Task Force
The CS Blog Task Force
Lessons Learnt from My First Journal Publication
The CS Blog Task Force
The CS Blog Task Force
1
Reflections after five years of Software Factory projects
The CS Blog Task Force
The CS Blog Task Force
Isänmaalliset ja viisaat opiskelijamme
Laajassa ”trendence Graduate Barometer” –kyselyssä selvitetään säännöllisesti eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä heidän opinnoistaan sekä heidän tulevalle työuralle asettamiaan odotuksia. Vastikään on julkaistu viimeisimmän, syksyllä 2010 toteutetun selvityksen tulokset. Kyselyyn osallistui yhteensä 310 945 opiskelijaa 24 maasta ja 1077 yliopistosta. Suomesta mukana oli mm. 568 kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Koska selvityksen kohdealueina ovat taloustieteet, (tieto)tekniikka ja luonnontieteet, olivat Helsingin yliopiston edustajat pääasiassa matematiikan ja tilastotieteen (65,8 %) sekä tietojenkäsittelytieteen (36,2 %) opiskelijoita.
Helsingin yliopiston opiskelijat ovat valinneet sekä yliopistonsa että sen yksittäiset kurssinsa pääasiassa kurssien sisällön ja rakenteen perusteella (78,4 %), opetuksen laadun perusteella (66,6 %) ja hyvän akateemisen maineen perusteella (53,5 %). Mielenkiintoinen ero on havaittavissa vastaaviin selvityksiin vuosilta 2008 ja 2009, jolloin molempina vuosina opetuksen laatu oli tärkein valintakriteeri (77,9 % ja 75,4 %). Ero selvityksissä johtuu varmaankin siitä, että kyseisinä vuosina enemmistö vastaajista oli tietojenkäsittelytieteen eikä matematiikan ja tilastotieteen opiskelijoita (97,3 % vs. 10,3 % vuonna 2008 ja 93,0 % vs. 8,9 % vuonna 2009). Laitoksemme opetuksen laatu vetoaa siis opiskelijoihin enemmän kuin matematiikan ja tilastotieteen laitoksen opetuslaatu.
Samankaltainen ero havaittiin kysyttäessä, miten hyväksi Helsingin yliopisto on opiskelun aikana koettu tietyillä osa-alueilla: opetuksen laadun totesi 79,9 % opiskelijoista hyväksi vuonna 2008 ja 82,0 % vuonna 2009, kun taas vastaava prosenttiosuus oli vain 74,6 vuonna 2010. Opetuksen laadun lisäksi tietotekniikka on paremmassa jamassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella kuin matematiikan ja tilastotieteen laitoksella: siihen oli peräti 94,3 % opiskelijoista tyytyväisiä vuonna 2008 ja 87,5 % vuonna 2009, kun vuonna 2010 tyytyväisiä oli vain 79,9 %.
Kansainvälisessä vertailussa on muutama varsin kiinnostava tulos. Ensinnäkin suomalaiset opiskelijat ja Helsingin yliopiston opiskelijat erityisesti ovat nationalisteja ja rakastavat armasta kotimaataan eivätkä näe mitään syytä lähteä ulkomaille suorittamaan maisterintutkintoaan: ainoastaan 28,2 % Helsingin yliopiston opiskelijoista ja 30,2 % kaikista suomalaisista opiskelijoista oli kiinnostunut opiskelusta ulkomailla, kun vastaava osuus koko vastaajajoukossa oli 50,5 %. Eniten muille maille halukkaita oli Turkissa (88,5 %), Kreikassa (76,9 %) ja Romaniassa (70,5 %) ja Suomea vähemmän ainoastaan Slovakiassa (19,8 %) ja Tsekin tasavallassa (27,3 %). Meidän ei onneksi tarvitse pelätä suurten opiskelijamassojen vyöryä pilaamaan omaa lintukotoamme, sillä Suomi ei näytä juurikaan kiinnostavan eurooppalaista nuorta älymystöä: suurinta kiinnostusta osoittaneessa Tsekin tasavallassakin tänne haluavien osuus oli vain 12,4 % ja esimerkiksi Isossa Britanniassa lähes olematon 1 %.
Mielenkiintoisimmat tulokset saatiin kysyttäessä opiskelijoiden odotuksia heidän ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työpaikastaan. Helsingin yliopiston opiskelijoiden odottama vuosiansio (35.021,80 €) on kärkipäässä, sillä enemmän haluavat vain sveitsiläiset (53.114,70 €), norjalaiset (52.956,90 €), tanskalaiset (49.942,00 €), saksalaiset (44.342,60 €) ja ruotsalaiset (35.415,70 €). Todettakoon, että käpistelijät ovat ahneempia kuin matemaatikot ja tilastotieteilijät, sillä heidän ollessaan aiemmissa selvityksissä enemmistönä myös palkkatoiveet olivat suurempia (37.978 € vuonna 2008 ja 40.535 € vuonna 2009).
Opiskelijamme eivät kuitenkaan ole valmiita tekemään liikaa työtä palkkansa eteen. Kun eurooppalaiset alan opiskelijat ovat valmiita työskentelemään keskimäärin 43,7 tuntia viikossa, riittää Helsingin yliopiston opiskelijoilla työintoa vain 40 viikkotyötuntiin. Laiskempia työntekijöitä ei tulevaisuudessa löydy mistään muualta Euroopasta koko Suomenkin keskiarvon ollessa sentään 41,2 tuntia. Muut korkeaa palkkaa odottavat opiskelijat ovat myös valmiita tekemään sen eteen kunnolla töitä: sveitsiläiset 43,9 tuntia viikossa, norjalaiset 41,9 tuntia, tanskalaiset 41,9 tuntia, saksalaiset 43,5 tuntia ja ruotsalaiset peräti 44,8 tuntia. Jopa Euroopan surkeimpaan alkupalkkaan (7.552,50 € kuukaudessa) tyytyvät bulgarialaiset ovat valmiita paiskomaan töitä selvästi meikäläisiä enemmän (42,3 tuntia viikossa).
Yhteenvetona voi todeta, että laaja selvitys osoittaa aukottomasti, kuinka isänmaallisia ja fiksuja opiskelijamme ovat. He rakastavat kotimaataan ja omaa opinahjoaan, suhtautuvat tulevaisuuteensa optimistisesti ja noudattavat koko sydämellään ikiaikaista kansallista periaatettamme: ”hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä”.
Vaikka kommentoida voi anonyymisti, niin toiveena on että oman nimen laittaisi viestin loppuun tai kommentoisi sisäänkirjautuneena, jolloin käyttäjätunnus näkyy viestin alussa.
Lisää kommentti
Kommentit
07.09.2012 - 13:15
02.02.2012 - 13:17
Linkki tulosraportteihin
http://www.cs.helsinki.fi/uutiset/65432
laiskuus
Omalta osaltani laiskuuteen kannustaa se ettei meillä ole ollut tapana maksaa yli 37,5 menevistä työtunneista.